Kun Venäjän presidentti Vladimir Putinin valtakausi loppuu, alkaa "kilpahuuto siitä, kuka oli vähiten tekemisissä hänen kanssaan".
Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila, jonka mukaan Venäjän nykytilanne muistuttaa Josif Stalinin valtakauden loppua.
Stalin johti Neuvostoliittoa vuodesta 1922 vuoteen 1953. Vuosikymmenten edetessä valta keskittyi yhä enemmän hänelle.
Yksi valtava ero Stalinin ja Putinin ajan loppumisilla tulee olemaan: Venäjällä ei ole sellaista asemaa, josta Neuvostoliitto nautti toisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliitto oli kiistatta supervalta, Venäjä ei sitä ole.
[Näin oli lausuttu MTV:n sivuilla 11.8.2024 julkaistun Jouko Luhtalan kirjoittamassa artikkelissa Venäjä hylkää Putinin nopeasti ja kun se tapahtuu, on edessä raaka valtataistelu.]
[Oikeasti diktaattoreita ei juuri kukaan oikeasti rakasta, koska heidän valtansa perustuu ensisijaisesti heidän hallintoaan kohtaan tunnettun pelkoon.]
[Vallan ottanut diktaattori tai hänen puolueensa tai ryhmittymänsä toki voi monella tapaa kosiskella kansalaisia. Pelkkään pelkoon perustuva diktatuuri on aina varsin epävakaa.]
[...Jos ajatellaan esim. herra Hitleriä. Hän lopetti Saksasta työttömyyden ja loi kansaa miellyttäviä sosiaaliohjelmia. Hän myös miellytti suuresti osaa talouden isoista kihoista, koska hän esitti vastustavansa kommunismia ja koska hän ei vienyt sosiaalivaltiota yhtä pitkälle vasemmalle kuin kommunistit olivat Neuvostoliitossa tehneet.]
[Kansallisen itsemääräämisoikeuden ja Versaillesin rauhasopimuksen epäoikeudenmukaisuutta koskevien kansalaisten tuntojen perusteella hän laajensi maavoimia, perusti toimivat ilmavoimat jotka Versaillesin rauhansopimus oli Saksalta kokonaan kieltänyt, otti Saksan haltuun miehitetyn Reininmaan, etnisten saksalaisten asuttaman Itävallan ja Tshekkoslovakian samanväestöiset sudeettialueet. Hän myöskin sitten valloitti tynkä-Tshekkoslovakian sen jälkeen, kun maa oli menettänyt Sudeettialueilla sijainneet tehokkaat rajalinnoituksensa. Lisäksi hän ratkaisi yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa Puolan käytävän kysymyksen lopettamalla Puolan valtiollisen olemassaolon.]
[Hitlerin sopimus Stalinin Neuvostoliiton kanssa aiheutti ongelmia Suomellekin, kun Saksa sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa antoi Suomen Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvaksi alueeksi. Kiitos Italialle, joka myi Suomelle vuoden 1939 jälkipuoliskolla Fiat G.50 -hävittäjiä. Hitlerin Saksa tosin kielsi niiden kuljettamisen alueensa halki. Toimitus saatiin toki lopulta tehtyä toista reittiä käyttäen. Niistä ehti olla jonkin verran apua Talvisodassa.]
[Hitler toki loi talous-, sosiaalipoliittisen ja sotilaallisen ihmeensä uskomattoman intensiivisellä valtiolle lainaamiselle pankeilta. Pelkällä verottamisella ei olisi päästy puusta pitkään.]
[Voi varmaankin myös tässä todeta saksalaisen sotilaan ja saksalaisen perinteisen sotataidon olleen erinomaisia.]
[Sotaan länsivaltojen kanssa joutuminen Puolaan hyökkäämisen takia oli varmaankin aiheuttanut Saksan kansassa tiettyä huolta. Mutta kun vuonna 1940 Saksan asevoimat onnistui osittain metamfetamiinin eli pervitiinin avulla uskomattoman tehokkaasti lyömään ja valloittamaan niin Tanskan, Norjan, Alankomaat, Belgian, Luxemburgin ja Ranskan ja lyömään Yhdistyneen kuningaskunnan siirtoarmeijan ja heittämään sen kanaalin taakse, niin Hitlerin suosio oli taattu.]
[Hitler olisi alun perin halunnut kyllä hyökätä jo talven aikana länteen, mutta vastuulliset henkilöt onnistuivat torppaamaan asian. Hyökkäys talvella olisi jälkikäteen arvioituna kohdannut suuria vaikeuksia. Myöskin sen vuoksi, että lännessä olleitten Luftwaffen käyttämien lentokenttien kiitoratojen pinta oli talven takia usein pehmennyt, joten niitä olisi ollut vaikea käyttää tehokkaasti. Ilmavoimien eli Luftwaffen johtaja Hermann Göring, Hitlerin vanha kaveri, käsittääkseni käytti asian torppaamisessa hyväksi väitteitään siitä, että säätiedot estivät ilmatoiminnan. Hän ei suinkaan halunnut ruveta riitelemään Hitlerin kanssa. Sitä hän ei tehnyt varmaan koskaan myöhemminkään, koska hän oli kovin kiintynyt korkeaan asemaansa.]
[Tosin diktaattori armollisesti salli huomattavan osan brittisotilaista ja osan ranskalaisista paeta Englantiin kanaalin yli. Tämä tosin johtui ilmeisesti siitä, että Göring oli luvannut Luftwaffen tuhoavan vihollissotilaat Dunkerquen rantakaistaleelle. Hän ei siinä kovin hyvin onnistunut.]
[Tosin pakoon Hitleriltä päässeet vihollissotilaat joutuivat jättämään Ranskaan kaikki raskaat aseensa.]
[Jos Hitler ja Saksan asevoimat olisivat tehneet riittävästi etukäteisvalmisteluita, niin Saksa olisi voinut kyetä tekemään maihinnousun Englantiin. Yhdistynyt kuningaskunta (YKK) olisi ollut maavoimien osalta siinä vaiheessa lähes puolustuskyvytön. Ainoastaan maan laivasto ja ilmavoimat Royal Air Force olivat esteenä suunnitelman toteuttamiselle Saksan huonon etukäteisvalmistelun lisäksi.]
[No, Hitler päästi Göringin ruoriin. Tämä päästi ilma-armadansa työhön masentamaan YKK:n asevoimat. Iskuja tehtiin ilmateitse niin satamiin, lentokentille kuin tutka-asemille. Tutka-asemia ei pääsääntöisesti saatu tuhottua lentopommeilla, koska ne koostuivat lähinnä ilmasta. Ne toimivat melko hyvin auttaen Hurricane- ja Spitfire-hävittäjiä lähtemään oikea-aikaisesti torjumaan lentäen tulevia vihulaisia.]
[Luftwaffe ei voinut käyttää kovin pitkään kaksimoottorisia Messerschmitt 110 -hävittäjiä pommikoneidensa saattajina, koska ne olivat vähemmän ketteriä kuin brittien hävittäjät ja toiseksi niiden ollessa niitä hitaampiakin ne eivät päässeet myöskään karkuun brittikoneita kovin tehokkaasti. Luftwaffe joutui vetämään Me-110-hävittäjät kokonaan pois tästä tehtävästä. Jäljelle jäivät brittikoneille periaatteessa hyvin pärjäävät yksimoottoriset Messerschmitt 109 -hävittäjät. Niissä oli vain se huono puoli, että koska ne oli suunniteltu lyhyen matkan torjuntahävittäjiksi, niin ne eivät voineet saattaa pommikoneita kovin syvälle Englannin ilmatilaan ennen kuin niiden oli pakko kääntyä jo takaisin. Lisäksi on vielä se, että Englannin yllä laskuvarjolla tai pakkolaskulla pelastautumaan joutuneista hävittäjälentäjistä saksalaiset joutuivat sotavankeuteen mutta brittiläiset pääsivät jatkamaan taistelua.]
[Jossain vaiheessa Luftwaffe siirsi painopisteen taistelussa Britanniasta lentokentiltä kaupunkien pommittamiseen. Tämä oli suuri virhe, sillä se päästi kauheasti painostetut ja hyvin väsyneet ja uupuneet brittilentäjät toipumaan. Se salli myöskin Englannin lentokenttien korjaamisen.]
[Diktaattorin kansansuosiossa on vain kuitenkin se häilyvä piirre, että se voi säilyä vain niin kauan kuin tulee voittoja.]
[Hitler oli alkanut pitää itseään länsivalloista mannermaalla saadun voiton ansiosta yhä enemmän suurena sotilaallisena nerona. Vaikka hänellä oli oikeasti tiettyä silmää operatiivisille mahdollisuuksille, niin hänellä ei kuitenkaan ollut sotilasjohtajan koulutusta. Hän ei aina uskaltanut ottaa sodan ammattilaisten, jotka hallitsevat ne, tapaan riskejä, koska hän ei hallinnut niitä. Hän kuitenkin sodan pitkittyessä yhä useammin alkoi sekaantua sodan johtamiseen, ja se maksoi Saksalle paljon sotilailta kaatuneina, haavoittuneina ja sotavangeiksi joutuneina. Sekä lopulta hänen maansa. Asiaa toki auttoi myös Hitlerin vuonna 1936 alkanut jatkuva huumeidenkäyttö.]
[Hitler puolueineen myös vainosi juutalaisia ja vuodesta 1941 alkaen hänellä ja porukalla oli käynnissä ohjelma juutalaisten täydelliseksi hävittämiseksi. Saksa menetti näin runsaasti osaavaa työvoimaa, ja juutalaisten tuhoaminen vaati paljon myös natsi-Saksan infrastruktuurilta, ja siihen kaikkeen kuluneet rahat olisi voitu käyttää järkevämminkin. Vainot myös saivat monet juutalaiset asiantuntijat pakenemaan Saksasta. Toki Saksa sitten käytti juutalaisia orjatyövoimana, koska natsi-Saksa ei olisi pärjännyt ilman orjia, kuten ei Neuvostoliittokaan.]
[Hitlerillä oli sama ongelma kuin muillakin diktaattoreilla: hän sai pitkälle vain sellaista informaatiota, joka sopi yhteen hänen uskomustensa kanssa. Moni Saksan asevoimien upseeri ei lopulta enää uskaltanutkaan asettua sotilasasioissa hänen kanssaan poikkiteloin.]
[Jos Hitler olisi sen sijaan antanut sotilaiden johtaa sotaa ja itse toiminut vain poliittisten kysymysten ratkaisijana, niin natsi-Saksa olisi saanut pitkitettyä sotaa tai jopa tehtyä ennenaikaisen rauhan Stalinin Neuvostoliiton kanssa. Ei olisi tullut mitään jumittumista Stalingradiin 6. armeijalla, joka olisi sitten kokonaisuudessaan menetetty.]
[Niin, ja oikein johdetulla valtiolla tuskin olisi ollut Göringin kaltaista tomppelia ilmavoimien komentajana, joka oman asemansa menetystä peläten väittää valheellisesti, että kyllä ilmavoimat kykenee huoltamaan Stalingradissa motissa olevat joukot.]
[Länsivaltojen ansiota muuten on se, että Puolan valtio perustettiin sodan loppuselvittelyissä uudestaan. Valitettavasti maa joutui eräiden muiden maiden tapaan elämään tämän jälkeen vuosikymmeniä kommunistien vallan alla.]
[Kommunistit kannattavat jesuiittamoraalia aivan yhtä paljon kuin natsitkin, eli kummankin aatesuunnan kannattajien mielestä hyvä tarkoitus pyhittää mitkä tahansa keinot, joilla päämäärään pyritään. Kommunismia pidetään nykyään kuitenkin natsismia parempana, koska sen pohjalla nähdään olevan kaikista kommunistien rikoksista ihmisyyttä vastaan huolimatta eräänlainen humanistinen pohjavire.]
[Natsismi ja fasismi taas eroavat toisistaan siinä, että edellinen palvoo verenperintöä kun taas jälkimmäinen valtiota. Ne eroavat toisistaan myös siinä suhteessa, että toisin kuin natsismi, niin fasismi voi paremmin toimia globaalina poliittisena liikkeenä. Sitä voi soveltaa missä maassa tahansa. Natsismi taas on tarkoitettu vain saksalaisille tai yleensä "germaanista rotua" oleville ihmisille. Tosin germaanista rotua ei ole olemassakaan. Fasismi myöskin pärjäsi viidentoista vuoden ajan ilman antisemitismiä sen ideologiassa. Fasismin luoja Benito Mussolini oli vuonna 1938 innostunut Hitlerin hienoista näytännöistä ja siksi opportunistisista syistä päätti alkaa soveltaa antisemitististä lainsäädäntöä Italiassa, lainsäädäntöä, joka ei kuitenkaan ollut yhtä ankaraa kuin Saksassa eikä sitä sovellettu käytäntöön myöskään kovin ankarasti.]
[Jos vielä ajattelee Hitlerin ja hitleriläisten rotuteorioita, niin on tavallaan traagisen hauskaa, että heillä ei ollut käytössään mitään tieteellistä keinoa selvittää, kuka on oikeasti juutalainen aivoihin, mieleen ja sieluun sisäänrakennettuine "juutalaisine ominaisuuksineen". Niinpä he selvittivät yksilöitten "verenperinnön" selvittämällä näiden uskontokunnan. Uskonto on kuitenkin oikeasti kulttuurinen ilmiö eikä sillä siis ole mitään tekemistä verenperinnön kanssa, vaan uskonnon voi omaksua kuka tahansa periaatteessa etnisyydestä ja "rodusta" riippumatta.]
[Tästä tuli varsin pitkä ja rönsyileväkin, mutta hauska näitä on välillä kirjoitella pitkästikin.]
Vuonna 1960 tehtiin Liittotasavallassa gallup, jonka tulos järkytti suuresti:
VastaaPoistasen vastaajista 40 % katsoi, että Hitler olisi ollut suuri valtiomies, jos vain olisi ymmärtänyt olla aloittamatta sotaa.
Huonostipa he olivat sitten Führerin ajatusmaailmaan perehtyneet.
Hitler toteutti Tshekkoslovakian anneksoimiseen saakka yleisesti tunnustettua liberaalia kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatetta, ja siksi häntä ei yritettykään pysäyttää. Ennen kuin vasta, kun hän alkoi anneksoida Puolaa. Tosin sittenkin tuli Yhdistyneeltä kuningaskunnalta ja Ranskalta ainoastaan sodanjulistus mutta ei mitään isompaa konfliktia. Antoivat Hitlerin ja kansallissosialistien rauhassa rakentaa vielä suurempia ja tehokkaampia asevoimia.
PoistaEnsimmäinen maailmansota oli koettu sen verran raskaaksi, ettei haluttu heti ryhtyä mihinkään samantapaiseen. Edes Puolan takia.
Olisi kyllä tullut mielenkiintoinen sota, jos länsivallat olisivat vuonna 1939 julistaneet sodan myös toista Puolaan hyökännyttä maata, Neuvostoliittoa, vastaan.
Sehän olisi voinut toteutua myös keväällä 1940, jos Suomi olisi hyväksynyt Ranskan ja Britannian 2.3.1940 tekemän avuntarjouksen Talvisotaan.
PoistaKyllä. Mutta Ruotsipa ei silloin ollut antamassa kauttakulkulupaa. Joten olisivat saaneet länsivallat vastaansa paitsi Neuvostoliiton, niin myös Ruotsin. ja sitä paitsi Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Ranskalle taisi olla tuolloin tärkeintä vallata Ruotsin malmintuotantoalueet.
PoistaVoisinpa olettaa Ruotsin puolueettomuuden saattaneen hieman joustaa tilanteessa, jossa Ranska ja Britannia olisivat todellakin julistaneet sodan.
PoistaNo jos ne eivät olisi julistaneet sotaa vaan asettaneet vain Ruotsin tosiasioiden eteen. Eli heidän hallussaan olisivat siinä vaiheessa olleet jo malmikentät. Ruotsi olisi joutunut tavalla tai toisella kyllä tietysti lopulta taipumaan.
PoistaTosin Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan joukot olisivat olleet aivan väärässä paikassa sitten, kun Saksan hyökkäys ensin Tanskaan ja Norjaan ja sitten länteen olisi alkanut.
Ruotsi kyllä toteutuneessa historiassa palveli tasapuolisesti sodan aikana niin Saksaa kuin liittoutuneita. Eikä joutunut siitä edes nk. kuseen. Elämä ei ole oikeudenmukaista.
Eurooppalaisen kulttuuripiirin ulkopuolella Hitleriä saatetaan arvostaakin, sillä taistelihan hän brittiläistä imperiumia ja imperialismia vastaan. Jopa rotusortohallinnon alaisessa Etelä-Afrikassa valkoisen väestönosan alistamat saattoivat pitää Hitleristä ja kansallissosialisteista.