S Identiteettipolitiikka Yhdysvalloissa

Howe arvioi kirjassaan tekijöitä, jotka voisivat johtaa USA:n uuteen sisällissotaan. Tällä hetkellä enemmistö amerikkalaista pitää sisällissotaa vähintäänkin todennäköisenä. Yksi polarisoiva tekijä on identiteettipolitiikka. Jonkin yhteisen idean sijasta ihmiset alkavat identifioida itseään jonkin identiteettiä määräävän tekijän, kuten etnisen tai lokaalisen alkuperän, sukupuolen, uskonnon, poliittisen ideologian tai jonkin muun tekijän kautta, joka mahdollistaa yksilölle oman uniikin tarinan (tästä käytetään usein termiä tautologista käsitettä lived reality tai lived experience), mikä voidaan asettaa muiden tarinoita vastaan.

Polarisoituvassa tilanteessa poliittiset puolueet joutuvat peliteoreettisesti hankalaan tilanteeseen, mikä vaatii niiltä poikkeuksellisia keinoja, joiden avulla säilyttää itsensä vallankahvassa. Puolueet alkavat hahmottaa itseään ”emotionaalisen brändi-identiteetin” kautta ja irtaantua konkreettisista poliittisista prosesseista ja rakenteista. Keskeistä on se, miten joku näkyy julkisuudessa ja kuinka äänestäjät kykenevät identifioitumaan häneen. USA:ssa tästä paraatiesimerkki on tietenkin Donald Trump. Toisaalta demokraattien puolelta vastaavan politiikan harjoittajana voitaisiin pitää vasemmistopopulisti Alexandra Ocasio-Cortezia. Puolueet yrittävät toteuttaa entistä radikaalimpia ideoita eivätkä enää kykene yhteistyöhön. Tämä taas rampauttaa poliittisen päätöksenteon, jolloin mikään ei muutu. Näin ihmisten usko järjestelmään rapautuu. Esimerkiksi yli puolet alle 40-vuotiasta amerikkalaisista ei enää pidä demokratiaa välttämättömänä ja neljännes olisi valmis vahvan johtajan autoritääriseen hallintoon.

[Näin oli lausuttu Areiopagi-sivustolla 27.9.2023 julkaistussa Olli-Pekka Vainion kirjoittamassa artikkelissa Kuinka maailma loppuu?.]

[Tämä monien nuorempien yhdysvaltalaisten nuiva asenne demokratiaa kohtaan on kyllä huolestuttava asia.]