On historian ironiaa, että vaikka suhtautuminen Tšekkoslovakian miehitykseen jakoi kommunisteja, myös miehitystä selvästi paheksuneet lausunnot tulivat äärivasemmistosta.
Enemmistöläinen SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen tuomitsi miehityksen ja saman teki selvin sanoin äärivasemmiston kattojärjestön SKDL:n puheenjohtaja Ele Alenius.
SKP peruutti miehityksen johdosta jopa tulevat 50-vuotisjuhlansa.
Virallinen Suomi mumisi kieli keskellä suuta. Keskityttiin pahoittelemaan sitä, ettei tilannetta Tšekkoslovakiassa saatu ratkaistua neuvottelemalla.
Silti miehitys järkytti myös valtiojohtoa. Tasavallan presidentti Urho Kekkosta loukkasi se, miten venäläiset valehtelivat hänelle tapahtumien kulusta.
Silloinen pääministeri Mauno Koivisto kertoo muistelmissaan suorastaan itkeneensä kuullessaan miehitysuutisen.
Tuomioja arvelee, että uutinen murensi Koiviston uskon demokraattisen sosialismin mahdollisuuksiin.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 20.8.2018 julkaistussa Harri Palmolahden kirjoittamassa uutisartikkelissa Sinä
päivänä pääministerikin itki: Tšekkoslovakian miehitys muutti
politiikkaa myös Suomessa – "Ensimmäiset mielenosoitukset saatiin kasaan
tunneissa".]
[Itse ihmettelen artikkelissa
kerrottua ja ilmaistua sosialismista itkemistä. Sillä eikö ole selvää,
että reformistinen marxilaisuus, toiselta nimeltään bernsteinilainen sosialidemokratia,
on menestynyt todella hyvin? On mielestäni todella outoa, että
väitetään sosialismin olevan sitä, että kaikki tai melkein kaikki
yritykset ovat valtion, maakuntien tai kuntien omistuksessa ja
hallinnassa. Ja vielä oudompaa olisi väittää, että demokraattisia
vapauksia varsin lujalla kädellä polkenut Neuvostoliiton ja kumppanien bolševismi-kommunismi olisi
jollakin lailla sosialistinen ideologia. Tai ehkä se on sosialistinen,
mutta ei ainakaan marxilainen. Karl Marx saattoi olla joltakin osin
kusipää, mutta ainakin mies kannatti laajoja vapauksia yhteiskuntaan.]
Onhan tuota sosialismia tosiaan muutamaa muutakin versiota kuin marxilaista, kuten vaikkapa kristillissosialismi.
VastaaPoistaHieman outoa muuten, ettei se ole lyönyt itseään tämän paremmin läpi, vaikka se perustuu suoraan evankeliumiin:
anna liiastasi sille, jolla ei ole mitään, pidä muutenkin huolta heikommista ja kustanna se antamalla keisarille se, mikä keisarille kuuluu jne.
Ehkä kristilliset ajattelijat eivät onnistuneet hankkimaan itselleen tarpeeksi luottamusta oikeanlaisella toiminnalla, joten työläiset ajautuivat siksi marxilaisuuteen. Ja toiseksi, asiaan on vaikuttanut sekin, että kristinusko on pitänyt kovin tärkeänä tuonpuoleista elämää, ja suhteessa siihen tämänpuoleisten olosuhteiden parantamiseen on riittänyt vähemmän paukkuja.
PoistaFriedrich Engels oli aikoinaan sanonut, että kristinusko on myös tavallaan eräänlaista sosialismia. Se vain sijoittaa ihanneyhteiskunnan tuonpuoleiseen, kun taas marxilaisuus sijoittaa sen tämänpuoleiseen.