Stehelin aloitti puusepänverstaalla 15-vuotiaana. Nyt hän on 19-vuotias ja lähes valmis puuseppä. Hän kokee kasvaneensa muutenkin kuin ammatillisesti osana työyhteisöä.
– Aivan varmasti puheenaiheet ovat olleet erilaisia kuin samanikäisten kanssa. Olen aiempaa kiinnostuneempi politiikasta, Stehelin sanoo.
Kollega kertoo Stehelinin kasvaneen epävarmasta teinistä kypsäksi ammattilaiseksi. Tutkija Rudolf Strahmin mukaan tämän vuoksi oppisopimusjärjestelmä on niin tehokas. Nuoret oppivat ammatin lisäksi työelämän kirjoittamattomat säännöt.
– Kutsumme niitä termillä soft skills. He oppivat luotettavuutta, aikatauluissa pysymistä ja vastuunkantoa, Strahm sanoo.
Puusepän verstaan omistaja Markus Schneider hämmentyy jälleen tiedustelusta, onko teini-ikäisiä koulutettavia joskus pitänyt odottaa töihin tai patistella hommiin. Ei koskaan hänen uransa aikana.
Hänen mukaansa on itsestään selvää, että yrityksillä on vastuu seuraavan sukupolven kasvattamisesta.
– Se on vain mukavaa hommaa. Samalla tavalla me kasvatamme omat lapsemme – emme jätä sitäkään Sveitsissä valtion tehtäväksi.
[Näin oli lausuttu Suvi Turtiaisen kirjoittamassa 8.5.2018 Ylen sivuilla julkaistussa artikkelissa Unohda pankit ja Toblerone – Sveitsin rikkauden perusta on oppisopimuskoulutus, josta valmistuu puuseppiä ja pankinjohtajia.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti