S Nyt rakennettavat pienet, muodikkaat sinkkukämpät taantuvat köyhien kasarmeiksi ennen pitkää

Pienille sinkkukämpille on kyllä kysyntää, mutta niitä rakennettaessa luodaan kaupunkirakennetta vuosikymmeniksi eteenpäin. Esimerkiksi Helsingin Kalliossa rakennettiin 1920-30 -luvuilla yksiöitä ja kaksioita työläisille, ja tuolloin syntynyt rakenne takaa, että alueen luonne säilyy samanlaisena pitkään. Hetken tarpeeseen pitäisi osata reagoida niin, että myös lapsenlapsenlapset kiittävät.

Kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara vertasi Helsingin Sanomien haastattelussa nykyistä asuntorakentamista Helsingin Kallion syntyaikoihin, kun köyhille rakennettiin hellahuoneita. Nyt rakennettavat muodikkaat sinkkukämpät taantuvat köyhien kasarmeiksi muutamassa vuosikymmenessä, elleivät satu sijaitsemaan kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 24.8.2018 julkaistussa Jukka Relanderin kirjoittamassa kolumnissa Kaupungit rakennusyhtiöiden panttivankeina.] 

[PS. Suomalaiset asuvat ahtaasti myöskin siksi, että maahamme suuntautuu runsaahko sosiaalisen maahanmuuton virta. Tarkoitan, että useimmilla Suomeen pysyvästi muuttaneista ei ole varaa hankkia itselleen (ja perheelleen) suurikokoista asuntoa. Ja koska sosiaalisen maahanmuuton ihmiset sijoittuvat ennen pitkää asumaan lähinnä pääkaupunkiseudulle, hyvistä asunnoista on siellä pulaa. Tai no ei ehkä Espoossa ja Kauniaisissa.]