Väite ukrainalaisen identiteetin keinotekoisuudesta sopii paremmin venäläisiin itseensä. Sikäläisen sanonnan mukaan puolalaisesta saa venäläisen, kun häntä pieksee tarpeeksi pitkään. Venäläisyys ei olekaan ensi sijassa etnisyys vaan kansallinen trauma, joka juontuu luultavasti jo mongolivallan ajoista saakka. Venäjää on pitänyt historiansa aikana koossa messiaaninen ajattelu, eräänlainen itäinen versio amerikkalaisten ”kutsumuskohtalosta”. Tämä dualistinen ideologia jakaa maailman valon ja pimeyden voimiin, joista jälkimmäiset tulevat aina lännestä. Venäjän kohtalo on ”olla suuri”, hallita ja suojella pieniä kansoja vaikka sitten niiden tahdon vastaisesti. Venäläisen messiaanisuuden uusin, vulgaari ilmentymä on putinistinen oppi ukrainalaisten pelastamisesta ”natsismilta”. Natsismi ei tässä viittaa mihinkään historialliseen ilmiöön, ei oikeastaan edes ukrainalaiseen nationalismiin, vaan on pelkkä koodisana kaikelle ei-venäläiselle. Kuka tahansa Venäjän kanssa poikkiteloin asettuva on natsi ja fasisti, joka torjuu pyhän Venäjän edustaman valon.
Mutta venäläinen messianismi ei sovellu vientituotteeksi, eikä se ole tuonut Venäjälle oikeita ystäviä. Valko-Venäjän liittyminen Ukrainan sotaan on ilmeisesti tyssännyt upseerien ja sotilaiden vastustukseen. Kiina ei vaikuta innokkaalta tukemaan Venäjän sotaponnistuksia, koska ei halua sotkea kauppasuhteitaan lännen kanssa ja hyötyy enemmän heikosta Venäjästä. Sota on erityisen armottomasti paljastanut sen vuosisatojen mittaisen mädännäisyyden, johon Venäjän kaikki uudistajat ovat aina lopulta vajonneet. Maahan rakennettu markkinatalous on vedetty vessasta alas kansallistamalla ulkomaisten lentoyhtiöiden kalusto. Kaikki armeijan kehittämiseen käytetyt varat ovat tuottaneet pahasta motivaatiopulasta kärsivän sotajoukon, joka hylkää kalustonsa, ryöstelee kauppoja ja maatiloja huollon takkuillessa ja antautuu ukrainalaisille tilaisuuden tullen. Asevoimiensa alisuoriutumista ”kristillisyyden linnake” yrittää paikata rekrytoimalla syyrialaisia palkkasotilaita ja tšetšeeni-mujahideja.
[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen Sarastus-verkkolehdessä 15.3.2022 julkaistussa kirjoituksessa Mielenkiintoisia aikoja.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti