Tämän viikon (tjsp.) kotimainen uskontouutinen lienee Leo Mellerin anteeksipyyntö. Tämä on ylittänyt – minusta ymmärrettävästi – uutiskynnystä niin Seurakuntalaisessa kuin Iltalehdessäkin. Olen periaatteessa kannustunut siitä että anteeksi ylipäätään pyydetään. Erityisesti olen positiivisesti kannustunut siitä, että anteeksipyytäjä on Leo Meller. Olen ollut … sanotaanko jonkinlaisessa joskin pienehkössä … kommunikaatioyhteydessä Leo Melleriin ja näissä on tullut sellainen vaikutelma että Leo Mellerille anteeksipyynnön vaatima itsereflektio sekä nöyryys ovat varmasti vaatineet paljon. Sitä tärkeämmäksi ja arvostettavammaksi tämä teko tietenkin tällä huomioin muuttuu.
[Näin oli lausuttu erään hepun blogissa 25.9.2022 julkaistussa merkinnässä Anteeksiottajat.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti