Sotilaallisesti tilanne on vaikein Kazakstanissa, jonka vajaasta 20 miljoonasta asukkaasta vajaa viidennes on etnisiä venäläisiä. Heistä suurin osa asuu maan pohjoisosassa, ja Venäjän aikeista lohkaista pala Kazakstania itselleen juoruiltiin jo Krimin miehityksen jälkeen 2014.
Venäjän presidentti Vladimir Putin lisäsi tuolloin löylyä huomauttamalla, että Kazakstan on valtiona pelkkä Neuvostoliiton luomus. Putinin määritelmä Ukrainasta oli sama ennen helmikuun hyökkäystä.
Kazakstanin pitkäaikainen presidentti Nursultan Nazarbajev huomautti, ettei Moskovan ruhtinaskunnasta ollut Kazakkien kaanikunnan syntyessä 1200-luvulla tietoakaan. Nazarbajev oli kuitenkin huoleton itsevaltias ja hyvää pataa Putinin kanssa.
Nazarbajev luovutti presidentin tehtävät 2019 suosikilleen Kasym-Žomart Tokajeville ja jäi itse turvallisuusneuvoston elinikäiseksi presidentiksi itse keksimällään tittelillä Elbasy eli ”kansan johtaja.” Tämä järjestely loppui viime tammikuussa, kun hintojen nousu johti kansan kapinaan. Se kääntyi saman tien eliittiryhmien väliseksi kamppailuksi, josta Tokajev selvisi voittajaksi kutsumalla Venäjän joukot apuun.
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 17.4.2022 julkaistussa Pekka Hakalan kirjoittamassa kolumnissa Keski-Aasian tasavallat haluavat nyt loitommalle Venäjästä – Jos Putinin sotimisen tarkoitus on etupiirien turvaaminen, on käymässä päinvastoin.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti