Nykyiset kotieläimet syntyivät todennäköisesti juurikin sosiaalisen vastavuoroisuuden myötä eivätkä pakon alla. Laumaeläinten paimennus on käytännössä ihmisen toimimista laumanjohtajana, jota varten ihmisen on saavutettava eläinyhteisön luottamus. Paimeneksi ryhtyminen on näin ollen eläimenä olemisen oppimista, jossa ihminen kohoaa lauman hierarkiassa yrityksen ja erehdyksen kautta. Sen sijaan, että esihistoriallinen ihminen olisi yksinään keksinyt kesyttää villin alkuhärän ja jalostaa siitä lehmän, painottavat nykyteoriat eläinten olleen vähintään yhtä aktiivisia osapuolia kesyyntymisessään. Ne hyväksyivät ihmisen läsnäolon lähelleen, ja adoptoivat tämän omaan kulttuuriinsa.
[Näin oli lausuttu AntroBlogi-sivustolla 17.10.2019 julkaistussa Eemi Nordströmin kirjoittamassa artikkelissa Eläin ja ihminen elävät toistensa kulttuureissa.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti