Yhdysvalloissa Arendt kirjoitti tärkeimmät teoksensa. Vuonna 1951 ilmestyi hänen suurteoksensa Totalitarismin synty
(suom. 2013), joka on perinpohjainen analyysi syistä, jotka johtivat
väkivaltaisten sortokoneiston syntymiseen modernissa yhteiskunnassa.
Arendtin
mukaan totalitarismin nousu edellytti ennen muuta tyytymättömiä
massoja, epätoivoisia ja vihaisia ihmisiä, jotka kokivat itsensä
ulkopuolisiksi yhteiskunnassa. Toisekseen se edellytti propagandaa,
jolla mobilisoida massojen tarve paeta todellisen maailman ongelmia.
Propagandassa tieto korvataan ideologialla, todellisuus kuvitelmilla.
Kirjoittaessaan
järjestelmästä, joka yritti murhata hänet ja hänen lähimmäisensä,
Arendt rikkoi tietoisesti akateemista ohjenuoraa, joka vaatii
kirjoittamaan historiasta sine ira et studio eli ilman vihaa ja rakkautta. Hänellä oli persoonallinen kirjoitustyyli, eikä hän vältellyt esimerkiksi ironiaa tai sarkasmia.
Teos
otettiin Yhdysvalloissa vastaan hyvin, jopa innostuneena. Toisaalta se
herätti myös närää: Vaikka Arendt oli naimisissa kommunistisen
anarkistin Heinrich Blücherin
kanssa, hän osoitti riippumattomuuttaan poliittisista aatteista
rinnastaessaan neuvostokommunismin ja kansallissosialismin, mistä
vasemmistolaiset suivaantuivat.
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 26.1.2020 julkaistussa Eleonoora Riihisen kirjoittamassa artikkelissa Natsi-Saksasta täpärästi paennut Hannah Arendt kirjoitti järjestelmästä, joka yritti murhata hänet – Teoriat pahuudesta ja totalitarismista tuntuvat pelottavan ajankohtaisilta.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti