Ennen Suomeen tuloaan Felicia tiesi vain, että Suomi on turvallinen
paikka elää. Hänelle olivat tuttuja Nokia, suomalainen jääkiekko,
formulakuskit sekä Rasmus, Him, Antti Tuisku ja Lordi. Sen sijaan
suomalainen kulttuuri, yhteiskunta ja elämä täällä olivat hänelle täysin
tuntemattomia. Nyt hän on kotiutunut hyvin Suomeen ja Poriin.
–
Pori on pieni paikka ja täällä on helppo liikkua. Asumme lähellä toria
ja löydän helposti kaikkiin haluamiini paikkoihin. Joskus kuitenkin
haaveilen Helsingissä tai Tampereella asumisesta, hän kertoo.
Hän
kertoo haluavansa olla niitä maahanmuuttajia, jotka katselevat
suomalaista televisiota, kuuntelevat suomalaista radiota ja elävät tässä
yhteiskunnassa suomalaisten tavoin.
– Kun tuntee suomalaisten
kulttuuria ja elämäntyyliä, on helpompi tutustua paikallisiin ihmisiin
ja keskustella heidän kanssaan. Kuuntelen suomalaista musiikkia, en
tosin kaikkia bändejä ja laulajia. Pidän suomalaisesta ruuasta kuten
lipeäkalasta.
[Näin oli lausuttu Näkövammaisten liitto ry:n Airut-lehdessä 15.6.2018 julkaistussa Marianne Tenhamin kirjoittamassa artikkelissa Felicia Prehn tuli Yhdysvalloista Suomeen eurodancen rytmeillä.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti