Myös opiskelijan näkökulmasta Sveitsin malli pitää ovet auki oppisopimuksen jälkeenkin. Sveitsissä oppisopimuspohjalla voi lisäkoulutuksella jatkaa aina ammattikorkeakouluun tai jopa yliopistoon saakka.
Oppisopimus ei koske vain käsityöläisiä vaan myös valkokaulusammatteja. Yhteensä oppisopimuksen voi tehdä 230 eri alla. Myös ne kuuluisat pankit kouluttavat uutta työvoimaa oppisopimuksella.
Esimerkiksi tunnetun UBS-pankin toimitusjohtaja Sergio Ermotti aloitti pankkiuransa oppisopimuksella italiankielisessä osassa Sveitsiä. Vasta myöhemmin hän hankki lisäkoulutusta muun muassa Oxfordin yliopistossa. Nyt hän johtaa yhtä maailman tunnetuimmista pankeista.
Rudolf Strahmin mukaan tämä on asia, jota ulkomaalaiset eivät ymmärrä. Oppisopimuskoulutus ei ole koulutusputken päätepysäkki vaan välietappi, josta voi jatkaa haluamaansa suuntaan. Moni sveitsiläinen hankkii lisäkoulutusta työelämän aikana – ei ennen sen alkamista.
Toinen asia, mikä erottaa Sveitsin monesta Euroopan maasta on oppisopimuskoulutuksen arvostus. Sveitsissä erityisesti maaseudun eliitti on valmistunut aluksi oppisopimuskoulutuksesta, ja kannustaa omia lapsiaan usein oppisopimukseen ennen korkeakouluopintoihin siirtymistä.
Strahm onkin tuskastunut akateemisiin ulkomaalaisiin.
– He haluavat lapsensa lukioon ja yliopistoihin, koska eivät tunne Sveitsin järjestelmää.
[Näin oli lausuttu Suvi Turtiaisen kirjoittamassa 8.5.2018 Ylen sivuilla julkaistussa artikkelissa Unohda pankit ja Toblerone – Sveitsin rikkauden perusta on oppisopimuskoulutus, josta valmistuu puuseppiä ja pankinjohtajia.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti