S Naisten ja seksuaalivähemmistöjen asema on paras juuri tiedettä ja järkiperäisyyttä korostavissa länsimaissa

Luvussa kahdeksan on tuttuja ajatuksia (Johanna Lammi-Taskula & Minna Salmi): ”...länsimaiselle ajattelutavalle tyypillisiä ovat kahtiajaot kuten sukupuolen hahmottaminen mies/nais-jakona. Ihmisen geneettiset ja fysiologiset ominaisuudet eivät suinkaan asetu kaksijakoiseen ryhmittelyyn.” Toiston uhalla selvitän asiaa lisää. Kaikilla ihmisillä ei ole vaikkapa XX- tai XY-kromosomeja ja joillakin naisilla voi olla korkeat testosteronimäärät ja joillakin miehillä matalat. Nämä harvinaislaatuiset poikkeamat eivät kuitenkaan poista kyseisten fysiologisten/geneettisten ominaisuuksien tilastollista kaksijakoisuutta. Sukupuolikromosomit, sukupuolielinten rakenne, hormonitasot, sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen eivät vaihtele yksilöiden välillä satunnaisesti, vaan ne esiintyvät selkeinä ryppäinä. Luonnonvalinta on luultavimmin suosinut sukupuolieroja myös aivoissa, sillä menestyksekäs lisääntyminen edellyttää riittävän voimakasta yhteyttä sukusolujen koon ja aivotoimintojen välillä (Balthazart 2016).

Mikä selittää sukupuolentutkimuksen halua irtaantua biologiasta? Sitä näyttää motivoivan huoli kansan ja median taantumuksellisuudesta. Hyvien tarkoitusperien kuten rodullisen ja sukupuolisen tasa-arvon takia faktat ja todellisuus saavat väistyä, kun sanojen ja käsitteiden purkamisella ja epätieteellisillä teorioilla yritetään muuttaa yhteiskuntaa. (Vastaavaa asennoitumista löytyy toki muualtakin, esimerkiksi Hannele Forsbergin [2003] mukaan ”kriittinen perhetutkimus pyrkii tarkistamaan, purkamaan, sekoittamaan ja uudelleen järjestämään perheajattelua”. Tieteellinen selittäminen puuttuu tältäkin listalta.) Tilanne on ironinen, sillä naisten ja seksuaalivähemmistöjen asema on paras juuri tiedettä ja järkiperäisyyttä korostavissa länsimaissa. Taantumuksellisuuden muuttaminen suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa korostavaan suuntaan ei siis tälläkään perusteella tarvitse epätieteellisiä teorioita, biologialla pelottelua, tilastotiedon vähättelyä tai epämääräisiä päätelmiä sukupuolisuuden yksilönkehityksestä. Jotta sukupuolentutkimuksessa olisi kyse tieteestä, muodikkaasta käsitteiden purkamisesta on pyrittävä kohti käyttäytymisen selittämistä.

[tiedetoimittaja ja tietokirjailija Osmo Tammisalo blogissaan 3.8.2018 julkaisemassaan varsin laajassa merkinnässä Mikä rakentaa sukupuolia?, jossa hän käsittelee vuonna 2016 julkaistua 'Sukupuolikysymys'-kirjaa]