Kulttien vaiheet eivät sinällään olleet minulle se kiinnostavin kohta. Harhaanjohtajat
kirjan suurin saavutus on mielestäni se miten hyvin se kuvailee näihin
kultteihin sotkeutuvien uskovaisten elämää. Raivostuttavaa
lukuelämyksessä oli lapsiasiavaltuutettu Tuoma Kurttilan toteamus siitä
miten huonosti uskonyhteisöjä valvotaan Suomessa. Rekisteröityjen
uskonnollisten yhteisöjen toimintaan ei enää voi puuttua
rekisteröitymisen jälkeen. Sellaiset asiat kuten lasten asema ja
turvallisuus yhteisössä kun käydään läpi pelkästään rekisteröinnin
hakuvaiheessa. Sen jälkeen lasten oikeudet yhteisössä... noh, jätetään
Herran haltuun. Kurttila on jättänyt aloitteen uskonvapauslain
päivittämisestä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Johtaako se
parannuksiin onkin eri asia.
[Näin oli lausuttu Juha Leinivaaran paholaisen asiaa ajamattoman Paholaisen asianajaja -blogin 16.8.2018 julkaistussa merkinnässä Harhaanjohtajat - Vahvassa uskossa.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti