Eilen vihdoin ostin maitokaupasta 5,5-prosenttisen lonkeron. Myöhemmin illalla nautin sen. Se oli varsin hyvää. Huono puoli juomassa on, että se on liian helposti nautittavissa. Jos näitä olisi kymmenen varastossa eikä itse pitäisi varaansa, niin tulisi helposti kaadettua kurkusta alas kaikki kymmenen kerralla tai putkeen.
"Perinteisesti" olen itse arvostanut oluitten maistelemista. Niissä on nyky-Suomessa todella paljon valinnanvaraa. Tosin on vielä maistamatta eräässä lehdessä kerran mainittu ulkomainen olut, joka valmistetaan kauniitten naisten alapäästä otettujen mikrobien avulla. Mutta ilmeisesti ko. olut ei ole vielä tuotantoon valmis. Ehkä se rantautuu sitten joskus Suomeenkin.
Eilen illalla ja seuraavana yönä tarkkailin ympäristöä. 5,5-prosenttisen lonkeron maitokaupasta ostamisesta ja juomisesta ei seurannut ainakaan heinäsirkkainvaasiota. Ei tämänkään vuorokauden puolella ilmeisesti. Eikä Lammaslammen vesi ollut muuttunut vereksi. Eivätkä esikoispojat kuolleet.
Veikkaan tämän perusteella Kaikkivaltiaan suhtautuvan sittenkin asiaan suhteellisen rennosti.
[Tom Kärnä sosiaalisessa mediassa 25.1.2018]
Sattuisitko vielä muistamaan tämän vallan erityisen floran voimin käytetyn oluen tuotemerkin vaikka vain suunnittelijan osalta, kun kerran valmistajaakaan ei vielä ole?
VastaaPoistaEn muista mitään, ja ensimmäinen olutkollegoistani on vienyt mennessään tölkin mukanaan. Pitää katsoa kaupassa maanantaina, että jos se taas löytyisi.
PoistaKyseessä on mitä luultavimmin Koffin Classic Long Drink Grapefruit, jonka tölkin etiketissä on hämmästyttävän paljon ulkomaankieltä. Tölkki vaaleansini-valko-raidallinen. Ja enklantia vielä heti tölkin aukaisupinnan alapuolellakin: always delicious, always refreshing.
PoistaJa mikä ihmeellisintä, niin tulin tänään ostaneeksi Hartwallin myöskin 5,5-prosenttisen Original Long Drinkin. Luulen, että se on Koffin versiota parempaa. Ei taida olla yhtä alkoholinen maultaan. Toki se voi olla siksi vaarallisempi juoman muoto.
Poista