Ei ole sinänsä outoa, jos tavallinen suomalainen haluaa pitää Yanaria
suomalaisena, sillä hän edustaa monelta osin menestyvän maahanmuuttajan
stereotyyppiä. Asiallinen julkinen esiintyminen ja näennäisen vilpitön
halu rakentaa suomalaista yhteiskuntaa peittävät kuitenkin allensa sen
tosiasian, ettei hän tule ikinä kiistämään yhdenkään toisen
maahanmuuttajan suomalaisuutta. Samalla tavoin kuin Nasima Razmyar ennen
häntä, myös Yanar edustaa sitä maahanmuuttajavaikuttajan arkkityyppiä
jonka poliittinen toiminta tähtää vain ja ainoastaan
maahanmuuttajaväestön lukumäärän kasvattamiseen. Maahanmuuton ja
Euroopan ulkopuolisen väestön läsnäolon normalisointi on tietenkin
kyseisten vaikuttajien näkökulmasta ymmärrettävää, sillä he tiedostavat
itse poikkeavansa siitä suomalaisesta kansasta, jonka jäseninä he
pyrkivät julkisessa liturgiassa esiintymään. Mikäli Suomessa nousisi
tulevaisuudessa valtaan voimakkaan kiihkonationalistinen puolue,
molemmat näistä vaikuttajista tiedostaisivat olevansa todellisen
suomalaisuuden ulkopuolella. Nykyistä asetelmaa voidaankin kuvailla
siten, että Yanar esittää olevansa suomalainen ja suomalaiset esittävät
pitävänsä Yanaria sellaisena. Pinnan alla tilanne on kuitenkin toinen.
[liberaali Tuukka Kuru blogissaan 2.2.2018 julkaisemassaan merkinnässä Suomen uusi normaali]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti