S #Metoo-kampanja on hyvä asia, mutta sitä ei koskaan pidä harjoittaa totuuden kustannuksella

Tosin joidenkin mielestä sellaisia leimoja ei pidä pelätä. Yhdysvalloissa ollaan jo siinä pisteessä, että syyttömyydellä ei ole intohimoisemmille Me too -ihmisille mitään väliä. Esimerkiksi amerikkalaiskirjailija Emily Lindin julisti hiljattain, että hän ei ole lainkaan huolissaan, vaikka syyttömät miehet menettäisivät työpaikkansa väärien ahdistelusyytösten takia. Lindinin mielestä patriarkaatin tuhoaminen on niin hieno asia, että muutama syytön miesuhri sinne tai tänne ei haittaa.

Logiikka kuulostaa järkyttävältä, monestakin syystä. Ja näkemys kertoo myös siitä, että joillekin koko Me too -kampanjan tarkoitus näyttää valitettavasti olevan vain keino lietsoa miesten ja naisten välistä sotaa. Mikä on surullista, koska silloin pääasia – eli puuttuminen seksuaaliseen häirintään sukupuolesta riippumatta – unohtuu.

Me too -kampanjaa on monilta osin syytä arvostaa. Ei vähiten siksi, että se on poistanut häpeää, jota monet uhrit ovat joutuneet syyttään kantamaan. Mutta tilanne ei muutu paremmaksi sillä, että häpeää jaetaan ahdistelijoiksi väitetyille miehille pikaisissa someoikeudenkäynneissä, joissa näillä ei ole mitään mahdollisuutta puolustautua. Se ei kuulu länsimaiseen oikeuskäsitykseen. Me too on oikein, mutta edes oikean asian puolesta taistellessa ei saa toimia väärin.

[Ulla Appelsin 27.12.2017 Ilta-Sanomissa julkaistussa kommenttipuheenvuorossaan Tärkeään Me too -kampanjaan liittyy vaikeita kysymyksiä – tässä niistä neljä]