Yhteisöllisyydellä ja perhesiteillä on tärkeä evolutiivinen merkitys ihmiskunnan historiassa. Alhaisen elintason yhteisöissä laajennettu perhe on tarjonnut vuosituhansien ajan tukea ja turvaa niissä tilanteissa, joissa yksilö on ollut väliaikaisesti kykenemätön huolehtimaan itsestään. Vastavuoroisesti jokainen yhteisön edustaja on velvollinen elämään yhteisön asettamien normien mukaisesti ja puolustamaan sitä ulkoisia uhkia vastaan.
Yhteistyölle perustuva elämä ei ollut ainoastaan sattumalta omaksuttu elämäntapa, vaan hyvin voitokkaaksi osoittautunut selviytymisstrategia. Yhteisten normien vapautuminen ja yksilön omien tarpeiden nostaminen yhteisön yläpuolelle edellyttävät ensiksi niiden haasteiden voittamista, jotka alun perin ohjasivat ihmiset suuremmiksi yhteisöiksi. Yksilöllisyyden korostaminen ei ole koskaan ollut mahdollista ilman turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvien perustarpeiden tyydyttämistä, jotka ovat aina vaatineet onnistuakseen yhteisöjen tarjoamia mahdollisuuksia. Mikäli yhteiskunnan peruspilarit uhkaavat natista liitoksistaan, ihmisten muodostamien orgaanisten yhteisöjen merkitys kasvaa.
[liberaali Tuukka Kuru historiaa ja segregaatiota ja rotu- ja
ryhmäidentiteettejä käsittelevän kolmiosaisen kirjoitussarjansa Sulatusuunin epävarma tulevaisuus 1.8.2017 julkaisemassaan kolmannessa osassa], jossa hän käsittelee Etelä-Afrikan vaikeaa historiaa ja nykytilannetta]
[Kahdessa aikaisemmassa osassa Kuru oli käsitellyt Yhdysvaltoja. Ne pääset lukemaan täältä ja täältä.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti