Veret seisauttavan esimerkin tästä ajattelutavasta tarjoaa Ilta-Sanomissa 30.8. julkaistu uutinen, jonka mukaan sisäministeriö on kaavaillut Suomeen palaaville Isis-järjestön vierastaistelijoille ”ohituskaistaa” sosiaalietuuksien, kuten asunnon, pariin. Ehdotusta perustellaan sillä, että palvelut ovat olennaisen tärkeitä integroitaessa henkilöä takaisin yhteiskuntaan, kun taas niiden ulkopuolelle jääminen voi aiheuttaa radikalisoitumista.
Koska en liene ainoa, jolla tuon uutisen lukemisen jälkeen löi tyhjää kauan ja kumeasti, kerrataan vielä, mistä tässä tarkkaan ottaen on kyse. Isis on lähihistorian – ja vähän kaukaisemmankin historian – raakalaismaisin terroristijärjestö. Sen syntilistalta löytyy muun muassa kansanmurhaa, orjakauppaa ja vankien elävältä polttamista. On toki totta, että sosiaalipalveluiden ulkopuolelle jäämisestä saattaa seurata kaikenlaista ikävää, mutta uskallan näin ilman psykologin papereitakin veikata, että tuollaiseen järjestöön vapaaehtoisesti liittyneen kohdalla radikalisoitumisen estäminen on hilppasen myöhäistä. Sen, mitä tavataan nimittää maalaisjärjeksi, pitäisi kertoa jokaiselle täysipäisen kirjoissa olevalle, että tällainen henkilö tulee sulkea loppuelämäkseen telkien taakse sillä sekunnilla, kun hän astuu Suomen kamaralle.
[Olli Virtanen Sarastus-verkkolehdessä 3.9.2017 julkaistussa kirjoituksessaan Aatteen paloa ilman järjen valoa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti