Jos joku perhe höpöttelee halunneensa “hyvän kasvuympäristön” lapsilleen ja lähteneensä siksi taistelualueelle, ei tämän tason valheiden pitäisi mennä läpi yhdellekään viranomaiselle. Jos on tieten tahtoen lähtenyt sota-alueelle, on kyseessä poliittisen islamin kannattaja ja Euroopan arvoille vaarallinen henkilö. Jos heitä on lähdön jälkeen ruvennut kaduttamaan, se on asia erikseen. Muttei pidä väittää, että heidät höynäytettiin lähtemään.
Lähtijät eivät ole uhreja sen enempää kuin vaikkapa natsit olivat aikoinaan. He ovat aktiivisesti itse hakeutuneet pahan riveihin koska ovat ainakin jossain elämän vaiheessa kannattaneet poliittisen islamin ideologiaa. Yhteiskunnan olisi parasta keskittyä suojautumaan islamistien muodostamalta turvallisuusuhalta, sen sijaan että resurssit ohjataan exit-ohjelmiin ja muuhun palaajille tähdättyyn tukitoimintaan.
[Alan Salehzadeh, uussuomalainen Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan
geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut uusisuomalainen tutkija ja
luennoitsija blogissaan 28.8.2017 julkaistussa merkinnässä Näkökulma: Aina kaduttaa, kun jää kiinni – miksi jihadisteja ei pitäisi kotouttaa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti