torstai 12. syyskuuta 2024

S Sitten valkoinen mies onnistui lopettamaan orjuuden lähes koko maailmassa

Neekeriorjuus on nyt nostettu jonkinlaiseksi ihmiskunnan suurimmaksi ja vertaamattomaksi rikokseksi, eikä sitä kannatakaan puolustella. Orjuus sinänsä oli kuitenkin ikivanha instituutio ja vasta valkoinen mies ja ainoastaan hän sai sen loppumaan, mikä varmasti tapahtui orjuuttajakansojen suureksi harmiksi.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 17.8.2024 julkaistussa merkinnässä Pienempi ja suurempi paha.]

[On sanottu, että Roomaa vastaan vuonna 73 eKr. Italiassa nousseiden orjakapinallisten johtajat eivät olisi tosiasiassa ajatelleet, että orjuudesta voisi päästä kokonaan eroon. Orjakapinalliset sen sijaan taistelivat oman vapautensa ja hyvinvointinsa puolesta.]

[Orjakapinallisten sekalainen seurakunta hävisi lopulta Roomalle taistelukentällä vuonna 71 eKr. mitä luultavimmin siksi, että heidän joukoissaan kuri ei ollut parasta mahdollista A-laatua verrattuna roomalaisiin legiooniin, jotka tunnettiin kovasta kuristaan. Sitä ennen orjakapinalliset taitavine johtajineen olivat kuitenkin onnistuneet lyömään monta roomalaista armeijaa, joihin kuuluivat myös Rooman korkeimpien virkamiesten konsulien johtamat legioonat.]

[Minusta on maailman parasta, että instituutioiden tasolla orjuus on melko pitkälle kukistettu nykypäivänä. Tosin asiaa lienee avittanut suuresti se, että meillä on käytössämme runsaasti halpaa energiaa, joka pyörittää sivilisaatiomme rattaita koneineen ja moottoreineen.]

5 kommenttia:

  1. Tiettyä poliittista väriä tunnustavilla histotiantutkijoilla tapaa esiintyä joskus vähintäänkin mielenkiintoisia tulkintoja.
    Niinpä Heikki Ylikangas esitti teoksessaan
    "Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin"
    näkemyksen, etteivät Nuijasodan kapinalliset uskoneetkaan voivansa voittaa, vaan tekivätkin näyttävän joiukkoitsemurhan osoittaakseen mahdollisimman laajalle, miten surkea tilansa oli!

    Hän oli tosin aika lailla eri mieltä aiemmassa Nuijasota-tutkimuksessaan, mutta asianomaisella nyt muutenkin on tullut ikääntymisen myötä yhä enemmän fiktiota faktojen joukkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen tapauskertomus olisi myös, mikäli sotilasjoukolta olisivat kudit loppuneet. Sitten olisi mahdollista vain kiinnittää pistimet kivääreihin (tai musketteihin) ja lähteä viimeiseen rynnäkköön.

      Poista
  2. Tässäkin saatiin valkoinen mies syylliseksi mustien orjuuteen, vaikka afrikassa ja arabimaissa tämä oli yleistä satoja vuosia aiemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. Muinaiset roomalaiset olivat siitä hienoa väkeä, että he orjuuttivat kaikkia mahdollisia kansoja, jos se oli tarpeen, aivan rodusta ja ihonväristä riippumatta. Itse asiassa heillä oli nykykatsannosta käsin tarkastellen aivan omanlaisensa käsitys ihonvärin merkityksestä. Tummempi ihonväri heidän kulttuurissaan yhdistettiin miehisiin ominaisuuksiin, voimaan, sankaritekoihin ja terveeseen maalaiselämäänkin varmaan. Vaalea ihonväri taas liitettiin naisellisuuteen ja heikkouteen. Roomalaisille merkitsi eniten se, että puhuttiin latinaa ja oli omaksuttu roomalainen kulttuuri. Fenotyyppinen ulkonäkö sai olla ihmisellä heidän puolestaan melko lailla millainen vain. Vaikkakin roomalaisilla oli silti myös voimakkaita ennakkoluuloja eri etnisiin ryhmiin kuuluvien henkisistä ominaisuuksista. Roomalaiset mm. tapasivat ajatella ilmaston ja luonnonympäristön vaikuttavan voimakkaasti kunkin kansan ominaisuuksiin.

      Rooman kansalaisuus myöskin oli Rooman valtakunnan alueella pitkään vain harvojen herkkua. Vasta vuodesta 212 jKr. alkaen, jolloin keisari Caracalla antoi kaikille valtakunnan alueella asuneille vapaille ihmisille kansalaisuuden, jos heillä ei sitä ollut ennestään, muodostui yleisempi koko valtakunnan alueeseen liittyvä roomalainen identiteetti.

      Poista
    2. Ja mustat myöskin saattoivat käyttäytyä ja toimia kovin huonosti sen jälkeen, kun bantukansojen kansainvaellukset yli 2000 vuotta sitten olivat alkaneet, "vääränlaisia" kansoja kohtaan. Tuoreimmassa muistissa on se, miten mustat varsinkin zulujen muodossa kohtelivat nykyisten khoi- ja san-kansojen edustajien esi-isiä ja vähän muitakin. Zulut saapuivat alueelle pohjoisesta, ja eurooppalaiset etelästä. Eurooppalaislähtöiset siirtolaiset onnistuivat sitten hyväksi aikaa alistamaan valtansa alle muiden etnisyyksien edustajat.

      Zulut olivat varsin hyvin organisoitu ja koulutettu sotilaallisesti. Heidän taistelijansa olivat kurinalaisia, hyvin johdettuja, motivoituneita ja itsevarmoja. He olivat ennen eurooppalaisten kohtaamista voittaneet aika monet vastustajansa.

      Heidän asevoimiensa puutteina olivat heikko logistiikka, asevoimien luonne välikaisena miliisiarmeijana sekä modernien aseiden halveksunta. Monet zulut pitivät tuliaseita pelkurien aseina, kun niillä voi ampua kaukaa vihollissotilaan, ja niin soturin ei tarvitse odottaa tämän kohtaamista kasvokkain lähitaistelussa. Silti heillä oli pikkaisen tuliaseita käytössään heidän kohdatessaan brittiarmeijan, vaikkakin ne olivat erittäin pitkälti vanhentuneita.

      Zulut itse asiassa onnistuivat tuottamaan briteille taistelukentällä ensin merkittäviä tappioitakin, mutta niiden kärsiminen ärsytti suuren yleisön Yhdistyneessä kuningaskunnassa vaatimaan asian hoitamista loppuun riittävin voimin. Kuningatar Victorian hallitus joutui laivaamaan eteläiseen Afrikkaan sitten uuden armeijan.

      Veikkaan, että jos zulut olisivat jatkaneet etelään ennen brittien lisävoimien saapumista, niin he olisivat saattaneet kyetä vyöryttämään kaikki tai lähes kaikki valkoisten eli lähinnä brittien ja buurien asutukset alueella. Toki se ei olisi ollut pysyvä este Yhdistyneen kuningaskunnan alueen kolonisoinnille. Brittisotilailla oli kuitenkin sotilasteknologinen ylivoima puolellaan.

      Poista