Todennäköisin syy sille, että seksuaalivähemmistöjen edustajat kirjoittivat itse itsensä hirviöiksi on se, että sanoja omalle identiteetille ei ollut, ja oma seksuaalisuus herätti pelkoa, jota ympäröivä yhteiskunta kätevästi ruokki. Silloin, kun yhteiskunta näkee ihmisen hirviönä ja kirjailijalla on luova mielikuvitus, kauhukuvasto on luonteva tapa ilmaista tätä eksistentiaalista kriisiä ja viime kädessä kysymystä siitä, saako olla olemassa vai ei.
[Näin oli lausuttu Kiiltomato-sivustolla 25.6.2024 julkaistussa Rimma Erkon kirjoittamassa artikkelissa Kauhun sateenkaareva historia ja nykypäivä.]
[Onneksi nykyään länsimaissa on sentään suhteellisen helppoa elää ei-normimaisena ei-heteroseksuaalina. Länsimaissamme pieni uhka ihmisille, joilla on eriävä seksuaalisen suuntautuminen tai seksuaali-identiteetti, ovat natsit ja suurempi uhka ovat perinteistä islamia kannattavat lukuisat muslimit, joita alueiltamme nykyään löytyy runsaahkoin mitoin.]
Alkuperäisen saksalaisen kansallissosialismin suhde homoseksuaalisuuteen oli hilpeän kaksijakoinen:
VastaaPoistajuhlapuheissa se julistettiin "aasialaiseksi paheeksi", joka oli päässyt soluttautumaan Eurooppaan paavinkirkon kautta.
Todellisuuden tasolla SA:n korkein upseeristo oli lähes kokonaan Tom of Finland -tyyppisiä homoja, jotka nauttivat univormussa esiintymisestä.
Hitler pisti kyllä välit sitten poikki SA:n sosialistisimman siiven kanssa varsin verisesti. En tiedä, kuinka moni näistä oli sitten ollut homoseksuaaleja.
Poista