S Länsimainen rotuajattelu melko lailla syntyi 1800-luvun puolessa välissä

Totalitarismin synnyssä Arendt piirtää pitkän kaaren toisen maailmansodan raunioista rasismin aatehistoriaan.

Rotuajattelu oli Arendtin mukaan 1800-luvun puoliväliin saakka pitkälti akateemista ja poliittista. Vuonna 1853 ranskalainen Arthur de Gobineau julkaisi teoriansa valkoisen rodun ylivertaisuudesta. Se innoitti myöhempiä rotuhygieenikkoja ja kallonmittaajia keksimään kvasitieteellisiä kriteerejä, joiden avulla ihmisiä voitiin luokitella. Syntyi ”tieteellinen” ja ”biologinen” käsitys “villeistä”, “kelvottomista”, “epäterveistä” ja “loisivista” roduista.

Siirtomaita kahmineet ja imperiumeja rakentaneet valtiot, muun muassa Britannia ja Belgia, ryhtyivät käyttämään rasismia oikeutuksena vieraiden, ”alempiarvoisten” kansojen alistamiseen ja riistämiseen. De Gobineaun rotuopeista on myös hyvin lyhyt henkinen matka holokaustiin.

Rasismi ja rotuopit vaikuttivat merkittävästi myös Yhdysvaltain diskriminoivaan maahanmuuttopolitiikkaan 1920-luvulla.

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 30.7.2023 julkaistussa Jouko Juonalan kirjoittamassa artikkelissa Suomessa tapahtui iso muutos, arvioi tutkija – ”Rasistit ovat tulleet kaapista ulos”.]

[Rasismi on kyllä oikeasti perseestä.]