Länsivallat eivät koskaan uskaltaneet nousta puolustamaan sissejä, mutta kirjoittajat katsovat, että liikkeen ansioksi jäi se, etteivät venäläiset juuri uskaltaneet muuttaa Liettuaan. Heidän osuutensa väkiluvusta on nyt vain noin kuusi prosenttia, kun se Latviassa on noin kolmasosa ja Virossa neljäsosa.
[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 10.5.2024 julkaistussa merkinnässä Miehityksen perintö, joka käsittelee Dalia Kuodytén and Rokas Tracevskisin vuonna 2019 julkaistua tietokirjaa The Unknown War. Armed Anti-Soviet resistance in Lithuania 1944-1953.]
[Liettualaiset eivät keskimäärin halunneet olla osa suurta kansojen perhettä, vaan sen sijaan harjoittivat ahdasta, nurkkakuntaista ja pikkuporvarillista nationalismia, minkä ansiosta Liettuan pääkieli ei ole nykyään venäjä.]
Parhaansahan tekivät tässä suhteessa myös virolaiset Metsäveli-partisaanit, mutta eivät sitten samalla teholla kuin liettualaiset eivätkä ainakaan samalla lopputuloksella.
VastaaPoistaNiin. Ehkä virolaisilla ei ollut myöskään yhtä vahvaa uskonnollista perustaa kuin alun perin katolisilla liettualaisilla. Kun saksalaiset olivat aikoinaan jyrkästi alistaneet Viron alkuasukkaat, eikä sikäläinen luterilainen kirkkokaan sitten välttämättä ollut ihan kansan kirkko tosiasiassa.
PoistaLisäksi katolisissa maissa kyllä muutenkin kirkolla on suurempi vaikutus kulttuurielämään kuin protestanttisissa maissa.