Zubokin mukaan Gorbatšov halusi uudistaa Neuvostoliiton demokraattiseksi sosialistiseksi valtioksi, joka olisi airut muulle maailmalle. Hänen innostavat puheensa toivat hänelle vannoutuneita ystäviä Amerikkaa myöten, mutta menettivät ennen pitkää uskottavuutensa oman kansan keskuudessa. Talous sakkasi ja eriseuraisuus kasvoi. Gorbatšov oli enemmän kiinnostunut Leninin ylevistä ajatuksista kuin kansantalouden tunnusluvuista. Kävikin niin, että mitä enemmän ystäviä Gorbatšov sai lännestä, sitä enemmän venäläiset pettyivät häneen. Kaikkinainen puute levisi maassa, eivätkä talousgurut osanneet auttaa. Gorbatšovin seuraajalle Jeltsinille jäi vapaa tila romuttaa Neuvostoliitto ja luoda kapitalistinen Venäjä.
[Näin oli lausuttu Agricolan sivuilla 16.10.2023 julkaistussa Sirkka Aholan kirjoittamassa artikkelissa Venäjän olemus 1900-luvun historian valossa, joka käsittelee kahden historiankirjoittajan, Antony Beevorin kirjaa Russia. Revolution and Civil War 1917-1921 ja Vladislav Zubokin kirjaa Collapse. The Fall of the Soviet Union.]
[Gorbatshov oli kyllä surullisen hahmon ritari, koska hän onnistui vastoin tarkoitustaan edesauttamaan Neuvostoliiton poistumista maailmankartalta. Mutta verrattuna välittömiin edeltäjiinsä Neuvostoliiton johdossa hän oli kuitenkin raikas ilmestys.]
Gorbatšov menetti moskoviittien kannatuksen, kun ei tehnytkään ihmettä muuttamalla Moskovian sormiennapsautuksella länsimaiseksi markkinatalousvaltioksi.
VastaaPoistaKauhia ilkityö sellainen!
Ei kai Gorba kovin perusteellisesti sellaiseen ryhtynytkään. Silti, kun Neuvostoliiton talousjärjestelmä pohjaltaan kiinnitti erityisen vähän huomiota markkinamekanismiin, niin kovin vaikea sitä oli uudistaa myllertämättä sitä pohjia myöten.
PoistaMutta kyllä hän yritti. Teki parhaansa.
Voisin lisäksi sanoa, että hänessä oli myös hitunen inhimillisyyttä. Valitettavasti se ei auttanut talousjärjestelmän uudistamisessa paljoa.