Antroposofia kutsuu itseään hengen tieteeksi ja vierastaa rinnastusta uskonnolliseen lahkoon. Maailmankuva vilisee yliluonnollisia uskomuksia, astrologiasta, kosmoksen muistista, astraalikehoon ja korkeampaan tietoisuuteen. Sen sijaan, että tyydyttäisiin toteamaan tajuisuuden ja olemassaolon mysteeri, tieteellisen tiedon aukollisuus ja ihmisen äärimmäisen kontingentti ja heiveröinen paikka kaikkeudessa, antroposofia julkeaa väittää, vähintään spekuloida omaavansa vastauksia, salattua tietoa. Tuloksena on pseudotieteellinen, pseudouskonnollinen ja kvasifilosofinen potpuri – tiedettä, filosofiaa ja uskontoa symppaava himmeli, joka uskaltautuu vaihtoehtoisiin neuvoihin, teorioihin ja väittämiin ulottuen sielun kyvyistä, hengistä, kasvatuksesta ja estetiikasta kasvien sielunelämään ja kasvatusoppeihin.
[Näin oli lausuttu Vartija-lehdessä 7.5.2024 julkaistussa Matti Heiliön kirjoittamassa artikkelissa Skepsis, henkitieto ja kahdenlainen hybris.]
[Rudolf Steiner yritti luomalla antroposofian yhdistää hedelmällisellä tavalla uskonnollisuuden ja tieteen. Mutta ilmeisesti mitään järkevää tulosta ei siitä ole syntynyt.]
Kun yritetään kerätä samaan koriin liikaa munia, ne vain tippuvat maahan eikä lopputuloksesta saa enää munakasta.
VastaaPoistaJoo. Olen minäkin aikoinani yrittänyt vähän samaa kuin Steiner, mutta minusta ei saa yhtä meheviä siteerauksia.
Poista