Mutta mitä lieneekään sanottava sellaisesta ilmiöstä, että päätökset onkin tehty pienten vähemmistöjen tai täysin asiaankuulumattomien ulkoisten tahojen hyväksi samalla oman enemmistön etuja loukaten?
Voi väittää, että tällainen ei ole edes mahdollista, mutta jätän tutkimuksen selvitettäväksi, onko se sitä vai ei. Joka tapauksessa kyseessä voisi historiallisesti olla uusi ilmiö, jota voisi nimittää vaikkapa hyperdemokratiaksi.
Luulen, että kyseessä on aivan todellinen ja varsin uusi asia, joka liittyy siihen käsitykseen maamme yltäkylläisen hyvinvoinnin ansaitsemattomuudesta, josta kuulee aina silloin tällöin puhuttavan. Annetaan siis osa hyvästämme muille, olivatpa nuo sen ansainneet tai ei – eihän se meillekään oikeudella kuulu.
[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 23.5.2023 julkaistussa merkinnässä Utopistidemokraattien aika?.]
[PS. Aiheeseen jotenkin liittyen, voit niin käydä tarkastamassa blogimerkintäni Demokratian kahdeksan etua verrattuna diktatuuriin.]
Jos kansan enemmistö yhä uudestaan valitsee itselleen päättäjät, jotka tekevät päätöksensä pienten vähemmistöjen tai täysin asiaankuulumattomien ulkoisten tahojen hyväksi samalla oman enemmistön etuja loukaten, on se kansan tahto.
VastaaPoistaMinusta varsin omituinen sellainen, mutta jos kansa kerran sitä tahtoo, sitä saakoon.
Vaihtoehtojakin silti olisi.
Niin. Virossa sentään suoritettiin mittava maareformi, jossa erään pienen vähemmistön etuja loukattiin varsin runsaasti.
Poista