Tarmo Kunnas toteaa, että Nietzschen Eurooppa olisi kyllä kosmopoliittinen, mutta silti ”antidemokraattisen ja aristokraattisen hengen siunaama”. Nykyihminen tahtoo erottua muista. Ehkä siksi Nietzsche kiinnostaa edelleen.
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 22.4.2023 julkaistussa Jukka Koskelaisen kirjoittamassa kirja-arvostelussa Nietzsche halveksi sairaita ihmisiä kehityksen jarruna: Tuoreet kirjat kaunistelevat ajattelijan kovaa sanomaa. Arvostellut teokset ovat Tarmo Kunnaksen Nietzsche ajattelijana. Aamuruskosta epäjumalten hämärään ja Sue Prideaux'n En ole ihminen, olen dynamiittia. Friedrich Nietzschen elämä.]
Sellainenhan se Eurooppa oli keskiajalla ja uuden ajan alussa 1800-luvun nationalismin nousuun asti:
VastaaPoistaantidemokraattisen ja aristokraattisen hengen siunaaman kosmopoliittinen. – Se oli aatelin näkökulma, heitähän yhdistivät ranskan kielen lisäksi alati lisääntyvät sukulaisuusuhteet.
Porvaritkin olivat melkomoisen kosmopoliittisia;
liekö kokeneet ulkomaankauppaa sellaiseksi, vaan ennemminkin eri puolilla asuvien kauppiaiden väliseksi?
Maaorjan vinkkelistä taas ei mitään Eurooppaa ollut havaittavissakaan.
On paljon erilaisia sosiaalisia konstruktioita, joiden kanssa ihminen joutuu elämään.
Poista