Otettuaan taas ohjakset käsiinsä Stalin yritti aluksi ratkaista kriisin vanhaan tapaan. Hän katsoi epäonnistumisten rintamalla johtuvan petoksesta ja pelkuruudesta. Niinpä hän alkoi metsästää tuholaisia kuten puhdistusvuosina. Hän palautti sisällissodan aikaisen komissaarijärjestelmän, jossa varta vasten nimitetyt puolueen edustajat valvoivat jokaista yksikköä ja sotilaskomentajaa. Heidän apunaan olivat NKVD:n erikoisosastot, jotka ampuivat jokaisen pelkuruudesta, karkuruudesta, tappiomielialasta tai sabotaasista syytetyn. Vajaan neljän kuukauden sisällä sodan syttymisestä teloitettiin kaikkiaan 10 201 puna-armeijan sotilasta, heistä 3321 näytösluontoisesti oman yksikön edessä. Koko sodan aikana teloitettuja oli noin 217 000 – parinkymmenen divisioonan verran. Elokuussa 1941 annetussa käskyssä No. 270 vangiksi antautuminen määriteltiin rikokseksi ja sotavangeiksi jääneiden perheille määrättiin rangaistus, joka rivisotilaiden omaisille oli valtion avustuksien menetys ja upseerien omaisille pidätys.
[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen Sarastus-verkkolehdessä 9.5.2023 julkaistussa kirjoituksessa Stalin ja toinen maailmansota, joka on sitaatti miehen kirjasta Stalinin muotokuva.]
Ja ne puhdistukset ja joukkoteloituksethan kannustivat Voittamattoman Puna-armeijan pysäyttämään Suur-Saksan Wehrmachtin rynnistyksen!
VastaaPoistaNiissä piilee siis voiton siemen, ja ehkäpä Putlerin pitäisi ottaa ne laajemmin käyttöön Ukrainassa.
Voipi nimittäin olla, etteivät hänen alamaisensa enää alistuisi niihin yhtä maaorjallisesti kuin Stalinin musikat, ja sota loppuisi Mitään Voittamattoman Putler-armeijan joukkoantautumisiin.
Juu.
Poista