S Soininvaara: tarvitaan jokin taho, joka jakaa luotettavaa tietoa ja myös uutisia, joita ei haluaisi kuulla

Joku ajattelee, että uutiset voivatkin mennä nettiin. Ei tarvita valtakunnallisia uutisia, kun voi seurata somea, josta saa sellaisia uutisia kuin haluaa. Juuri siksi tarvitaan jokin taho, joka jakaa luotettavaa tietoa ja myös uutisia, joita ei haluaisi kuulla. Some on täynnä salaliittoteorioita ja valeuutisia. Naapurimaan informaatiovaikuttaminen on läsnä vähän kaikessa. Joku voi toivoakin, että tällainen ”uutisvälitys” saa ihmisten mielissä suuremman tilan, mutta se on aika epäisänmaallisesti ajateltu.

[Näin oli lausuttu Osmo Soininvaaran blogissa 5.5.2023 julkaistussa merkinnässä Miksi Yleisradiota tarvitaan.]

[Minusta olisi kyllä kiva, jos Yle tarjoaisi paljon sellaisia uutisia, joita vihervasemmistolaiset eivät haluaisi kuulla. Mutta me emme taida nyt vielä olla sellaisessa tilanteessa, vai?]

S Kenen tahansa aikaisempia yksityisviestejä voidaan julkaista, jos henkilö myöhemmin nousee poliittiseen tehtävään

Jos HS:n nyt jatkamaa linjaa jatketaan, on edessä kalteva pinta, jolla - edelleen Jokisipilän mukaan "kenen tahansa sellaisen henkilön, joka joskus nousee riittävän merkittävään asemaan, on syytä varautua omien luottamuksellisten yksityisviestiensä julkaisuun. Tämä koskee myös vanhoja, vuosikausia ennen tuohon asemaan nousemista lähettyjä viestejä."

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 29.7.2023 julkaistussa merkinnässä Keskustan petos mahdollisti arvottoman kesänäytelmän.]

S Ei ole järkevää sulkea ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolelle ylihinnoittelemalla heidät

Eriarvoisuuden kasvuun työmarkkinoilla voi suhtautua kahdella tavalla, nostamalla alimpia palkkoja solidaarisella palkkapolitiikalla tai tukemalla pienipalkkaisia täydentävillä tulonsiirroilla.

Pidän jälkimmäistä tapaa olennaisesti parempana kuin edellistä. Jos johonkin osaan työvoimasta kohdistuu alikysyntää, ei ole järkevää sulkea ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolelle ylihinnoittelemalla heidät. Siksi olin pöllämystynyt siitä, että hallitusohjelmassa halutaan erityisesti vähentää pienipalkkaisten täydentäviä tulonsiirtoja. Silloin ei jää muuta keinoa kuin korottaa alimpia palkkoja, vaikka se johtaakin korkeaan rakenteelliseen työttömyyteen. Onko tämä nyt mietitty siellä kokoomuksessa loppuun asti?

[Näin oli lausuttu Vihreiden Grand Old Manin (anteeksi anglismi) Osmo Soininvaaran blogissa 17.7.2023 julkaistussa merkinnässä Pessimismiä Suomen politiikasta (3): ulospääsyä etsimässä.]

S Tom Hanks: kustantamojen ei pitäisi kirjoittaa klassisia kirjallisia teoksia uudelleen

BBC Radio 4:n tiistaina esikoisromaaniaan mainostavassa haastattelussa Forrest Gump -tähti vakuutti, että kaikki ovat tarpeeksi kypsiä arvostamaan historiallista kontekstia, jossa kirjallisuutta on julkaistu. Hanks sanoi, että ihmisten pitäisi saada itse päättää, mistä he loukkaantuvat, eikä kustantamojen pitäisi kirjoittaa klassisia kirjallisia teoksia uudelleen. 

[Näin oli lausuttu Kansalainen-verkkosivustolla 12.5.2023 julkaistussa Nina Metsälän kirjoittamassa uutisartikkelissa Amerikkalaisnäyttelijä Tom Hanks kehottaa kustantajia lopettamaan kirjallisuussensuurin: ”Antakaa minun itse päättää, mistä loukkaannun ja mistä en”.]

S Puoluekanta estää historioitsijaa nykyisin pääsemästä valtamedian lehdille

Historioitsija ja nykyinen perussuomalaisten kansanedustaja, filosofian tohtori ja vuonna 2021 Pro Finlandia –mitalilla palkittu tutkija Teemu Keskisarja kirjoittaa nyt kolumnissaan perusteluja mediakritiikille. Hän kertoo olleensa ennen kesää 2023 maan kysytyimpiä kirjoittajia, jolle laajalevikkiset lehdet maksoivat jopa 400-500 euroa liuskasta tekstiä. Nyt on kaikki toisin.

”´Kohujen´ kesänä 2023 olen turhaan tuputtanut valtalehtiin kolumnia, pakinaa, artikkelia, oikaisua, vastinetta… Eivät mene läpi. Toki tekstini saattavat olla julkaisukelvottomia, mutta puoli vuotta sitten ne eivät olleet.”

Keskisarja epäilee kokemansa syrjinnän rakenteelliseksi ja syynä on hänen edustamansa poliittinen puolue. Keskisarja valittiin huhtikuussa 6586 äänellä Uudeltamaalta eduskuntaan perussuomalaisten listalta.

”Persukaapista ulos astuminen pöyristytti entiset julkaisijani. Vaalikarenssi tuli ja meni. Sen jälkeenkin vastuullinen lehdistö harjoittelee teemuiluun nollatoleranssia. Vaikka halpuutan kyhäelmäni ilmaisiksi, julkaisukynnys on ylittämätön, epäpoliittisissakin aiheissa.”

[Näin oli lausuttu Päivän lehdessä 22.7.2023 julkaistussa Kari Kallosen kirjoittamassa artikkelissa Palkittu historiantutkija kertoo joutuneensa median syrjimäksi – mutta mikä on toimittajien oma puoluekanta?.]

S Kukkaiskieli ja herkkähipiäisyys

Herkkähipiäinen Laíla loukkaantuu kaikenlaisista vastaväitteistä, jopa äänensävyistä, ja tulkitsee ne hyökkäyksiksi itseään vastaan. Hän kaipaa keskusteluihin toisten varauksetonta hyväksyntää ja uudissanoja, jotka eivät voi loukata ketään.

Suorapuheinen Tea ei puolestaan voi olla pohtimatta ääneen asioiden syvempiä luonteita ilman poliittisen korrektiuden korulauseita. Hänestä kukkaiskieli kaventaa ajatusten elintilaa: ”Kukaan ei uskalla sanoa enää asioita suoraan, sillä aggressiivisuus nähdään väkivaltana.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 12.5.2023 julkaistussa Toni Jerrmanin kirjoittamassa artikkelissa Tekeekö pakkoterapia maailmasta paremman paikan?, joka on kirja-arvostelu islantilaisen Fríða Ísberg (s.1992) romaanista Merkintä.]

[Tässä siteeraamani pätkä artikkelista vaikuttaa liittyvän suoraan nykyaikaan, ja tällaisten romaanien kirjoittaminen voi sataa Perussuomalaisten laariin ja saattaa loukata intersektionaalisen feminismin kannattajia.]

S Kazakstanilainen ihmiskasvoinen nationalismi

Sitten on vielä Iskander. Almatylaisessa puistossa törmäämme sattumalta 29-vuotiaaseen markkinointipäällikköön Iskander Sagimbekoviin. Kun Sagimbekov kuulee sanan ’Suomi’, hänen silmissään välähtää kuin niihin napsautettaisiin ajovalot päälle.

Hän tietää Suomen historiasta yhtä jos toista ja käyttää selvällä suomen kielellä sanaa talvisota. Hän tekee selväksi, että Ukrainassa tarvitaan nyt ”talvisodan henkeä”.

Kazakstanin metropolien nuorissa älyköissä näkyy voimakasta uusnationalismia. Se ei kuitenkaan näyttäydy rasistisena muukalaisvihana, vaan enemmänkin ylpeytenä kansallisista juurista ja perinteistä.

Uusnationalismi näkyy nuorisomuotia myöten, sillä urbaaneilla parikymppisillä on yllään vaikkapa perinteisiä paimentolaisten lampaannahkatakkeja, joita on tuunattu nykymuodin mukaiseksi.

On selvää, että nuorten kansallismielisyys on suora reaktio nimenomaan Venäjän valtaa vastaan.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 18.5.2023 julkaistussa Tommi Niemisen kirjoittamassa maksumuurin takaisessa artikkelissa Suuren pelin puuttuva pala.]

[Suomen sisu -järjestö on yksi hyvä esimerkki myös ihmiskasvoisesta nationalismista.]

S Omien korvien sulkeminen kuulemasta "vääriä" mielipiteitä

Kieltäytyminen kuuntelemasta jotain mielipidettä sen tähden, että on vakuuttunut sen virheellisyydestä, on yhtä kuin otaksuminen, että oma varmuus on sama kuin ehdoton varmuus. Kaikki keskustelun vaientaminen on oman erehtymättömyyden otaksumista.

[John Stuart Mill (1836-1873), englantilainen filosofi ja taloustieteilijä ja liberalismin klassikko]

[PS 28.7.2023: Tämä Millin lausuma on yhä uudestaan herättänyt suurta vihastusta epäliberaaleissa ihmisissä, ja sitä on laajalti pidetty huonona siirtona. Esimerkkejä tällaisista ihmisistä ovat suuri osa esim. Sosialidemokraattien, Vihreiden, Vasemmistoliiton, Keskustan, RKP:n, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien jäsenistä ja kannattajista.]

S Stalin näytti luottaneen Hitleriin

On pohdittu paljon, miksi Stalin luotti niin sokeasti siihen, ettei Saksa rikkoisi Neuvostoliiton kanssa solmimaansa hyökkäämättömyyssopimusta. On spekuloitu, että hän samaistui Hitleriin, josta oli löytänyt sukulaissielun. Luottiko läpeensä epäluuloinen Stalin elämänsä aikana yhteen ainoaan mieheen, kansallissosialistisen Saksan Führeriin? Heillähän oli paljon yhteistä: nuoruuden taiteellinen kunnianhimo, nousu vaatimattomista oloista yksinvaltiuteen, kyky tuhota läheisetkin työtoverit jos he olivat esteenä heidän pyrkimyksilleen, demokratian ja oikeusvaltion halveksunta, raa’an voiman kunnioittaminen… Tällaiset ajatukset luultavasti liikkuivat monen aikalaistarkkailijankin mielessä Molotov-Ribbentrop-sopimuksen solmimisen aikoihin. Eräs vuoden 1939 brittiläinen pilapiirros esittää Hitlerin ja Stalinin toisensa löytäneenä onnellisena hääparina. 

[Näin oli lausuttu kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen Sarastus-verkkolehdessä 9.5.2023 julkaistussa kirjoituksessa Stalin ja toinen maailmansota, joka on sitaatti miehen kirjasta Stalinin muotokuva.]

S Romanit ja osa musliminaisista vieroksuu unisex-vessoja

Romanien kanssa vastaavanlainen tilanne on unisex-vessojen kohdalla myös osalla musliminaisista, kerrotaan Amal ry:stä. Yhdistys edistää tyttöjen ja naisten hyvinvointia islamilaisiin arvoihin perustuen.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 24.7.2023 julkaistussa Ismo Vähäsarjan kirjoittamassa uutisartikkelissa ”Sottaiset cismiehet käytöskouluun” – vähemmistöryhmät vaativat lisää julkisia vessoja.]

[I PS. Minusta olisi kiva, jos jostain kristillisestä yhdistyksestä sanottaisiin Ylen sivuilla joskus näin: "Yhdistys edistää tyttöjen ja naisten hyvinvointia kristillisiin arvoihin perustuen."]

[II PS. Miksi muuten vain osa musliminaisista vieroksuu unisex-vessoja?]

S Keisarillinen Japani saattoi olla vielä natsi-Saksaakin raaempi toimissaan

Vuonna 1945 toinen maailmansota oli lopuillaan, ja Hitlerin Saksa antautunut. Liittoutuneita vastaan taistelleista Akselivalloista Japanin armeija jatkoi kuitenkin edelleen sotimistaan.

Saksan rinnalla taistelleen Japanin tuolloin tuoreet sotarikokset kuuluvat ihmiskunnan historian hirveimpiin, ja jopa natsien SS-upseerien kerrottiin seuranneen kauhistuneina, kun japanilaiset teloittivat, murhasivat, silpoivat ja raiskasivat jopa 300 000 kiinalaista siviiliä ja sotavankia Nanjingissa kuuden viikon aikana 1937–38.

Painajainen jatkui seuraavalla vuosikymmenellä, kun japanilaisten sotilaallinen yksikkö 731 alkoi tehdä kokeita kiinalaisväestöllä selvittääkseen eri aseiden, bakteerien ja äärilämpötilojen vaikutuksia ihmisiin.

Tämä toteutettiin levittämällä Nanjingiin tappavia bakteereja vuosina 1941–42.

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomien sivuilla 23.7.2023 julkaistussa Juri Vuortaman kirjoittamassa uutisartikkelissa Ydinpommin isä J. Robert Oppenheimer juhli Hiroshiman hävitystä, mutta tunnusti pian katumuksensa presidentille – tällainen oli hänen traaginen elämänsä.]

S Suomalaiset toimittajat lähettävät juttujaan ulkomaisissa lehdissä julkaistavaksi, jotta saadaan kauhistelua

Suunnitelmalliselta sen sijaan vaikuttaa se julkisuus, jota ulkomailta on hankittu. Suomalaiset toimittajat kauhistelevat, kuinka ”suomalainen rasistinen ministeri pilaa Suomen maineen”, kun jupakasta on mainittu jonkin ulkomaalaisen sanomalehden sisäsivujen palstantäyteuutisena. Useimmiten asialle laitetaan Süddeutsche Zeitung ja sitten repäistään otsikot siitä, kuinka Suomesta kirjoitetaan maailmalla. Kertomatta minkä puolueen sanomalehti Süddeutsche Zeitung on. Tai siitä mistä mahtaa lehti juttunsa saada ja kuinka välittömästi Suomen mediaan saadaan kommentit kirjoituksesta, ikään kuin suomalaiset toimittajat kyttäisivät jotain saksalaisjulkaisua sormet näppäimistöllä syyhyten. Huomaamatta että lehden jutut ovat kun kopioita suomalaisten vastaavista esimerkiksi Purran tapauksessa ja jäljet johtavat saman toimittajan sylttytehtaalle muissakin perussuomalaisia käsittelevissä lehden asenteellisissa ja saksalaisperinteisen goebbelstyylisen propagandan sävyttämissä artikkeleissa.

[Näin oli lausuttu Jaskan pauhantaa -blogissa 12.7.2023 julkaistussa merkinnässä Noitavainojen aika.]

[Asiaan jotenkin liittyen, niin 26. kesäkuuta tänä Jeesuksen vuonna 2023 olin muuten julkaissut yhdessä blogeistani merkinnän Suomen toimittajat syöttävät Suomen maakuvaa ulkomaiden toimittajille.]

S Vivaldin vihelteleminen auttoi vähentämään itseen kohdistuvia ennakkoluuloja

Kun sanomalehti New York Timesin toimittaja ja kirjailija Brent Staples oli nuori mies, hän asui Chicagossa valkoisten asuinalueella lähes ainoana mustana.

Valkoiset pelkäsivät Staplesia, mutta myös Staples itse pelkäsi. Hänen huolenaan oli, että häntä pidettäisiin murtovarkaana, ammuttaisiin tai mukiloitaisiin, Staples kertoo elämäkerrassaan.

Niinpä Staples koetti liennyttää ihonväriin liittyviä ennakkoluuloja – ja alkoi vihellellä kadulla Vivaldia. Ajatuksena oli, että kun valkoiset kuulisivat mustan miehen tapailevan barokkimusiikin taiturin säveliä, he miettisivät: kas tuossa on sivistynyt mies, hänestä ei ole meille uhkaa.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 24.4.2023 julkaistussa Jani Kaaron kirjoittamassa maksumuurin taakse sijoitetussa artikkelissa Miksi jotkut ihmiset herättävät inhoa, toiset kateutta ja kolmannet sääliä? Erityisesti kaksi asiaa ratkaisee suhtautumisemme toisiin ihmisiin.]

S Tuhmien puhumista aikoo Saatanallinen sotaherra jatkaa

Olen kirjoittanut ja tulen jatkossakin kirjoittamaan kappaleita pahoista teemoista ja aiheista. Olen myös käyttänyt törkeitä ilmaisuja, ja aion tehdä niin jatkossakin, kuten artistin kuuluu, riippumatta siitä, mitä mieltä muut ovat.

[Näin oli lausunut Satanic Warmaster Rumba-sivustolla 28.2.2023 julkaistun Jarkko Fräntilän kirjoittaman uutisartikkelin Suomalaisen black metal -yhtyeen keikka peruttiin Meksikossa ”natsimyönteisyyden” takia – artisti tyrmää väitteet, soitti salakeikan mukaan.]

[Noin sanominen voi kyllä loukata muslimeita, ja joka tapauksessa tuollainen kielenkäyttö sataa luultavasti Perussuomalaisten laariin.]

S Ukrainalaiset taistelevat kansakuntansa selviytymisen puolesta

Ukrainalaisten täytyy tietenkin miettiä selviytymistä kaikkein kouriintuntuvimmassa mielessä. Valtavirtaisen liberaalin käsityksen mukaan he taistelevat demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Mutta viime kädessä he taistelevat selviytyäkseen. Eivät vain yksilöinä, vaan kulttuurina ja kansakuntana. Jos heitä kiinnostaisi vain selviytyminen yksilöinä ja taloudellisina toimijoina, he laskisivat aseensa välittömästi, sillä se maksimoisi kunkin ukrainalaisen mahdollisuudet pysyä elossa ja jatkaa kuluttamista.

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 14.6.2023 julkaistussa kauhistuttavan kirjailijan Timo Hännikäisen kirjoittamassa tekstissä Eurooppa syntyy uudelleen rajamailla.]

S Ammattilaisten taide­arviot vaikuttavat vihapuheelta

Kun some täyttyy influensse­reiden maksetuista kehuista, ammattilaisten taide­arviot alkavat näyttää jopa viha­puheelta

[Näin oli kuulunut otsikko Helsingin sanomat -lehdessä 23.7.2023 julkaistussa Suna Vuoren kirjoittamassa artikkelissa Kun some täyttyy influensse­reiden maksetuista kehuista, ammattilaisten taide­arviot alkavat näyttää jopa viha­puheelta.]

[Niinhän se on, että ammattiarvostelijoidenkin vihapuhe on vihapuhetta. Siinä ei paljoa ammatti tai ammattinimike suojaa. Tosin Suomen laissa ei ole vielä tänäkään päivänä määritelty sitä, mitä vihapuhe on.]

S Vuonna 1900 oli tekeillä suuri tarina kansakunnan synnystä

Kautta Suomen niemen oli vuonna 1900 tekeillä suuri tarina kansakunnan synnystä. Vain muutamaa vuotta myöhemmin railo köyhien ja rikkaiden välillä repesi suurlakkoon ja sisällissotaan.

Sirkku Peltola on penkonut loputtomiin arkistoja yhdessä käsikirjoittaja-sanoittaja-kumppaninsa Heikki Salon kanssa. Pariskunta halusi ymmärtää, miksi Suomesta tuli Suomi. Käännekohdaksi valikoitui Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

Kultakauden taiteilijat rakensivat paviljonkiin yhdessä helsinkiläisten ja pohjanmaalaisten työläisten kanssa kuvaa kansallisesta identiteetistä ja omasta kulttuurista.

Se tapahtui Venäjän sensuurin valvovan silmän alla.

– Suomessa oli erityinen momentum juuri sillä hetkellä, kun Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1900 valmistauduttiin. Oli ollut helmikuun manifesti, oli massiivinen venäläistäminen ja sen aiheuttama vastaliike. Komissaari Tenishev teki kaikkensa estääkseen Suomen oman paviljongin, mutta sen toteuttaminen oli Suomen kansan yhteinen missio, Peltola kuvailee.

Venäjän näkökulmasta Suomen paviljongissa oli kyse syrjäisen maakunnan pullikoinnista, Suomen näkökulmasta taistelusta sortovaltaa vastaan.

Taiteilijat Akseli Gallen-Kallelasta Ellen Thesleffiin tekivät paviljongista monumentin täynnä poliittisia piiloviestejä. Gallen-Kallelan Kalevala-freskossa pedolla oli kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin silmät.

Kymmenille miljoonille maailmannäyttelyn vierailijoille haluttiin näyttää, että Suomella on oma kulttuuri ja identiteetti, vaikka se oli vasta rakentumassa. Tulevalle itsenäisyyskamppailulle haettiin kansainvälistä tukea. 

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 7.9.2022 julkaistussa Sanna Vilkmanin kirjoittamassa uutisartikkelissa Suurmusikaali kertoo Suomen taistelusta pois Venäjän ikeestä – hyökkäys Ukrainaan teki sortovallan teemasta pelottavan ajankohtaisen.]

[PS. Jos nationalismi eli kansallismielisyys olisi pahasta, olisi Suomen ja suomalaisten ollut turhaa erota venäläisen isänmaan yhteydestä vuonna 1917.]

S Kopioston rankka saalistaminen kirjojen kansiin liittyen

Tämän mukaan kirjastojen blogi- tai Instagram-postaukset vaatisivat luvan, samoin kirjailijavierailujen markkinointi ja jopa verkkosivulla näkyvä lista kirjojenkansista. Jälleen kerran kansi rinnastetaan virheellisesti sisältöön. Myös kirjailijoiden etujärjestöllä on oma tiedote asiasta, vaikka kiista liittyy kansiin.

Kopiosto on lähestynyt kirjastoja, mikä on tuhoisaa koko luovalle alalle. Nuoria pitäisi rohkaista lukemaan ja kirjallisuutta esitellä entistä enemmän rahastuksen sijaan. Miksi tekijänoikeus kirjastoille olisi erilainen kuin muille käyttäjille?

[Näin oli lausuttu tietokonenörtti Petteri Järvisen Havaintoja digimaailmasta -blogissa 30.4.2023 julkaistussa merkinnässä Kirjojen kansikuvat ja niistä rahastaminen.]

[Ahneus ja kohtuuttomuus ovat ainakin joskus syntejä.] 

[Ihan niin kuin Piraattipuolueelle olisi oikeasti kysyntää vielä nykyaikanakin, siitä huolimatta että kuluttaja saa musiikkia kuultavakseen ja elokuvia ja tv-sarjoja katsottavakseen huokeasti tätä nykyä eri suoratoistopalveluista.]

S EU-politiikkaa ei saisi liikaa törmäyttää kansalliseen turvallisuuteen

Jos Venäjä uppoaa laajentumishakuiseen Äiti Venäjä -kulttiin, Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Hädän hetkellä ystävät tunnetaan. Tämän vaihtoehdon pitäminen selkeänä mahdollisuutena vaati suhteiden vaalimista Washingtoniin, mutta myös Turkkiin ja Unkariin. EU-politiikkaa ei saisi liikaa törmäyttää kansalliseen turvallisuuteen. Ehkei niin sitten loppujen lopuksi käynytkään. Puolakin on päässyt sodan myötä takaisin hyviksien kirjoihin. 

[Näin oli lausuttu Ilta-sanomat -lehdessä 18.3.2023 julkaistussa Mika Aaltolan kirjoittamassa kolumnissa Selviytyminen on Suomen idea.] 

[PS. Voin hyvin kuvitella, kuinka nationalismin vastustajat tätä nykyä repivät pelihousujaan.]

S Euroopassa erittäin suuri osa terrorismista on vasemmistoterrorismia

[...] joudun paikkaamaan Ylen juttua kertomalla aiheeseen liittyvästä tuoreesta tilastotiedosta, jonka on julkaissut Euroopan Unioni. 

Tämän raportin suomalaisesta tiivistelmästä näemme, että EU:ssa kirjattiin 28 toteutettua, epäonnistunutta tai estettyä terrorismi-iskua. Niistä toteutui 16, joista valtaosa (13) liittyi vasemmisto- ja anarkistiterrorismiin, kaksi jihadistiterrorismiin ja yksi oikeistoterrorismiin.

 

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 22.7.2023 julkaistussa merkinnässä Vasemmisto ja anarkistit tekivät 85 prosenttia vuoden 2022 terrori-iskuista.]

S Teksti tuottaa esteettisiä kokemuksia

Välillä minuun vaikutuksen tehneet lauseet jäävät soimaan päähäni kuin korvamato. Viimeksi sellainen lause taisi olla Robert M. Pirsigin kirjassa Zen ja moottoripyörän kunnossapito. Kauniisti suomeksi sointunut kuvaus: Vesi täytyi kerätä varhain, sillä puurajan yläpuolella lumi lakkaa sulamasta, kun aurinko laskee.

Vesi, puuraja, lumi ja aurinko. Kaikki yhdessä virkkeessä, sen jälkeen, kun kirjoittaja on ensin pohtinut parisataa sivua teknologian filosofiaa ja ihmisyyttä moottoripyöräillessään läpi karujen seutujen. Lauseen tuottamaa esteettistä kokemusta on vaikea kuvitella syntyvän millään muulla medialla. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 22.2.2023 julkaistussa Niclas Storåsin kirjoittamassa maksumuurin takana olevassa kolumnissa Teksti tekee kuolemaa.]

S Petteri Orpon, erkkomedian toimituskunnan, vihervasemmiston ja Keskustan rasismi ja sovinismi

Näitä juttuja lukiessani tuli mieleeni, että mahtoivatkohan Petteri Orpo - tai erkkomedian toimituskunta, vihervasemmisto ja Keskusta - ymmärtää, että heidän harjoittamalleen etnis-kulttuuriseen erotteluun perustuvalle ihmisten poikkeavalle kohtelulle on olemassa myös nimi. 

Sen kolme ensimmäistä kirjainta ovat r, a ja s, ja kyse on eräästä ismistä. Lisäksi siihen liittyy toinenkin sana, jonka ensimmäiset kirjaimet ovat s, o, v, i ja n ja siinäkin on kyse ismistä. 

 

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 14.7.2023 julkaistussa merkinnässä Hyväksyttävää rasismia ja sovinismia?.]

S Yhteiset tavoitteet tulisi päättää ja resurssit jakaa pienimmällä mahdollisella yhteistyön tasolla

Yrityksistä huolimatta yhteenkuuluvuuden ja nurkkakuntaisuuden – ja patriotismin ja nationalismin – väliset rajat ovat edelleen häilyviä ja määritelmät pitkälti päällekkäisiä. Omiin kansalaisiin kohdistuvia velvollisuuksia, yhteisiä arvoja ja yhteisöllisyyttä korostava patriotismi on läheistä sukua etniselle nationalismille.
 
Kenties juuri tämän takia Collier ja Kay ehdottavat, että yhteiset tavoitteet tulisi päättää ja resurssit jakaa pienimmällä mahdollisella yhteistyön tasolla, jolla se on mahdollista. Tässä on se vaara, että politiikanteko muuttuu entistä rasittavammaksi kompuroinniksi huomionkipeän ja energiaa vievän vähemmistöaktivismin kanssa. Politiikka ei tietenkään ole koskaan ollut pelkkiä käytännön sanelemia koalitioita ja kompromisseja, mutta enää ihmiset eivät näytä edes pyrkivän niihin.

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon blogissa 14.10.2022 julkaistussa merkinnässä Ahneuden vai politiikan loppu?, joka on alun perin julkaistu Talous ja Yhteiskunta -lehden numerossa 3/2022. Tekstissä käsitellään Collierin ja Kayn vuonna 2021 julkaistua kirjaa Greed is Dead – Politics After Individualism.]

S Pääomapako kehitysmaista, ja aivovuoto

Joka vuosi köyhät maat myös menettävät verotuloja esimerkiksi verovälttelyn tai kansainvälisten yritysten siirtohinnoittelun tuloksena.

Rahaa virtaa myös pohjoisen pallonpuoliskon veroparatiiseihin. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan matalan tulotason maat menettävät niiden vuoksi verotuloja noin 200 miljardia dollaria vuodessa; eli sekin noin 21 miljardia enemmän, kuin mitä ne vastaanottavat kehitysapuna. Yhteensä veroparatiisit rokottavat maailman verokertymiä noin 500–600 miljardia vuosittain.

Lisäksi hyödymme köyhistä maista suuntautuvasta aivovuodosta – sellaisesta, että paremman elämän toivossa Suomeen saadaan vaikkapa houkuteltua muualla koulutettuja hoitajia. 

[Näin oli lausuttu Maailman kuvalehdessä 15.2.2023 julkaistussa Karoliina Knuutin kirjoittamassa uutisartikkelissa Kehitysapua köyhiltä rikkaille – hyödymmekö köyhistä maista enemmän kuin ne hyötyvät avustamme?.]

S Väärien kansallisuuksien edustajat koottiin tappaville työleireille

Suomalaisia on laskettu Neuvostoliitossa teloitetun toistakymmentä tuhatta ja luku tarkentuu nyt meneillään olevan projektin edistyessä. Suomalaiset olivat yksi niitä diasporakansallisuuksia, joihin kohdistettiin ns. kansallisia operaatioita vuosina 1937-1938. Myöhemmin sodan aikana suomalaisuus oli myös a priori kompromettoiva asia, kuten myös saksalaisuus ja eräät muutkin kansallisuudet.

Näiden kansallisuuksien edustajat koottiin ns. työarmeijaan, mikä merkitsi yleensä raskaita töitä ja usein myös nälkään nääntymistä syrjäseuduilla.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen kirjoittamassa blogimerkinnässä Ankea paikka, joka käsittelee Helena Miettisen ja Kyllikki Jogansonin omaelämäkerrallista kirjaa Petettyjen toiveiden maa.]

[Vain lievästi parempia lienevät olleet kuin natsien leirit.]

S Islamin patriarkaalisuus synnyttää toksista maskuliinisuutta

Poikalasten palvominen synnyttää riippuvuuden äidin ja pojan välille. Mansourin mukaan seurauksena on poikien maailmankuvan vääristyminen, narsismi.

”He oppivat, että he ovat parempia sukupuolensa takia ja että maailma kuuluu heille, vain koska he ovat poikia. Se synnyttää toksista maskuliinisuutta”, hän sanoo.

Toksinen maskuliinisuus tarkoittaa myrkyllistä miehen mallia, johon kuuluu esimerkiksi aggressiivisuus.

Lisäksi poikien ja äitien välinen riippuvuussuhde estää poikia valitsemasta omaa tietään ulos patriarkaalisesta kulttuurista. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 5.7.2023 julkaistussa Hanna Mahlamäen kirjoittamassa artikkelissa ”Tietenkin kyse on kulttuurista” – Ahmad Mansour kertoo, mistä katujen väkivalta johtuu.]

S Ihminen on tappajalaji

Varsinaisen aktiivisen ja hyökkäävän pahuuden olemassaolo maailmassa perustuu Lauerman mukaan evoluutioon, joka on tehnyt ihmislajista metsästäjiä ja saalistajia. Ensin hyönteisten ja hitaiden pieneläjien kimppuun päässyt ihminen alkoi myöhemmin joukolla tappaa saaliseläimiä ja kalastaa.

Tappajalajin historiaan taas yhdistyy taipumus keskinäiseen kilpailuun ja hierarkioiden muodostamiseen. Vastaavaa nähdään esimerkiksi kosimismenoissa kaikissa eläinkunnan haaroittumissa: hyönteisillä, linnuilla, kaloilla, nisäkkäillä ja kädellisillä.

− Kädellisistä aivoston suhteen pisimmälle kehittynyt on ihminen, mutta se kilpailu ei ole kadonnut mihinkään. Tietyissä olosuhteissa valintaetu on ollut häikäilemättömyys. Se että ollaan valmiita petkuttamaan, hämäämään, tekemään kaikennäköisiä trikkejä ja käyttäytymään kamppailussa muilla kuin Queensberryn markiisin nyrkkeilysäännöillä. 

[Näin oli lausuttu Apu-lehdessä 5.9.2022 julkaistussa Janne Itkosen kirjoittamassa artikkelissa Pahuuden juuret ovat syvällä evoluutiossa − Hannu Lauerma: "Kaikilla ihmisillä on joissain olosuhteissa valmius väkivaltaan ja rankkoihinkin hirmutekoihin".]

S Tavallisten pohjoiskorealaisten sutjakkuus

Etelä-Korean koreoiden välisiä asioita hoitava ministeriö sanoi tiistaina, että Pohjois-Korean pohjoisissa provinsseissa on havaittu nälkäkuolemien määrän kasvua.

”Ruoantuotanto väheni viime vuodesta, ja ruoan jakelussa on mahdollisesti ongelmia”, ministeriöstä kerrotaan The Guardianin mukaan.

Ruokaturva on Pohjois-Koreassa nyt huonoimmalla tolalla sitten 1990-luvun nälänhädän, arvioi Pohjois-Korean analysointiin erikoistunut 38 North -sivusto.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 22.2.2023 julkaistussa Alma Onalin kirjoittamassa uutisartikkelissa Ruokapulasta kärsivän Pohjois-Korean valtion­media: Kansain­välinen ruoka-apu on kuin ”myrkytettyjä karkkeja”.]

[Pohjois-Korean toteemi, johtaja ja diktaattori Kim Jong-un näyttää kuitenkin siltä, ettei ole kärsinyt nälästä. Tavallisten maan kansalaisten lisäksi myös Pohjois-Korean sotilaat sen sijaan saattavat kärsiä nälästä, mutta heidän pitääkin olla sutjakoita.]

S "Väärää" mieltä olevan poliitikon ei kannata irtisanoutua vanhoista sanomisistaan

Aika usein kohun pauloihin joutunutta poliitikkoa kehotetaan irtisanoutumaan vanhoista kirjoituksistaan tai sanomisistaan.  Tällainen on vasemmistolta rituaalinomaista käytöstä, jolla annetaan ymmärtää, että kohu päättyy, jos poliitikko sanoutuu irti sanomisistaan.  Näinhän ei tietystikään ole vaan vasemmisto jatkaa painostustaan niin kauan, kuin siitä on heille hyötyä. Vasemmiston painostuksesta suoritettu irtisanoutuminen kertoo vastustajalle heikkoudesta ja äänestäjille selkärangattomuudesta. Jos minulta kysytään, Purra teki irtisanoutumisen juuri oikealla tavalla eli ei irtisanoutunut. Kirjoitukset ovat jo vanhoja eikä Purra enää ajattele samalla tavalla. Hän ei myöskään lähtenyt pyytelemään anteeksi. Pyytäminen anteeksi vasemmistolta tai vasemmiston masinoiman kohun takia on aina paha virhe.

[Näin oli lausuttu Vasarahammer-blogissa 11.7.2023 julkaistussa merkinnässä Minä ja vieraskirja.]

S Kuin keskustelisi rokotekriitikoiden ja muiden koronasalaliittoteoreetikoiden kanssa

Järjen äänet ovat harvinaisia, mutta lainaan nyt tässä Marko Hamiloa, joka myös näyttää vilpittömän hämmästyneeltä sen johdosta, että niin useat näköjään fiksut ja oikeasti liberaalit ihmiset ovat menneet mukaan äärivasemmistolaisten friikkien salaliittoteorioihin, joilla koetetaan osoittaa jonkin natsilaisen salaliiton uhkaavan maatamme:

Heidän kanssaan keskustelu tuntuu samalta kuin rokotekriitikoiden ja muiden koronasalaliittoteoreetikoiden, joiden korkein motiivi selvästikin oli ylläpitää itsestään mielikuvaa itsenäisesti ajattelevina ihmisinä, vaikka he tosiasiassa vain vailla minkäänlaista lähdekritiikkiä tai arvostelukykyä jakoivat lähinnä amerikkalaisten aivopierutehtaiden meemejä.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 16.7.2023 julkaistussa merkinnässä  Erikoista katsottavaa.]

S Solubiologit tai insinöörit eivät kilpaile rahoituksesta vääryystutkijoiden kanssa, vaan...

Mutta tosiasiassa kaikki hankkeet eivät kilpaile rahoituksesta samalla viivalla. Suomen Akatemia koostuu kolmesta eri tieteenaloja edustava toimikunnasta, joista yksi on tuo Ruokosen johtama KY-tutkimuksen toimikunta. Suomen Akatemia siis lähtökohtaisesti korvamerkitsee tietyn summan tälle tutkimuskentälle, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi solubiologit tai insinöörit eivät kilpaile rahoituksesta vääryystutkijoiden kanssa. Toisin sanoen: jos Suomen Akatemia rahoittaa vääryystutkimusta, se ei johdu siitä, että kyseinen tutkimussuunnitelma olisi korkeatasoisempi kuin rahoitusta vaille jäänyt solubiologinen vaihtoehto. Sen sijaan vääryystutkijat kilpailevat esimerkiksi psykologien ja taloustieteilijöiden kanssa.

[Näin oli lausuttu Verkkouutisissa 8.9.2022 julkaistussa Jukka Savolaisen kirjoittamassa katsauksessa Vääryystutkijoiden höpötiedettä saa pilkata. Savolainen on sosiologian ja kriminologian professori Wayne State -yliopistossa Yhdysvalloissa.]

S Lihavuusleikkaukseen menneen henkilön aivotoiminta ja rakenne korjaantuvat itsestään

Nummenmaa pitää lihavuuteen ja syömishäiriöihin liittyvää tutkimusta yhtenä keskuksen tärkeimmistä.

– Olemme löytäneet uuden tavan ymmärtää sitä, mitä lihavuuteen ja laihuushäiriöihin liittyy. Mielenkiintoista on myös se, lihavuusleikkaukseen menneen henkilön aivotoiminta ja rakenne korjaantuvat ilman, että aivoihin on kajottu. Se kertoo siitä, että aivot ja keho ovat yhteydessä toisiinsa.

[Näin oli lausuttu Anna-Maija Naakan kirjoittamassa 18.8.2022 Ilta-sanomissa julkaistussa artikkelissa Pahuuden asiantuntija, jossa aiheena on se, että psykologian tohtori Lauri Nummenmaa haastaa sen, mitä olemme tottuneet ajattelemaan ihmisen pahuudesta.]

S Perussuomalaisten Purra naisten ja tyttöjen oikeuksien asianajajana

Sen sijaan myös HS jätti kertomatta Purraan varsinaisen asian, eli seuraavat kysymykset: "miksi meidän pitäisi hyväksyä tällaista erilaisuutta? Miksi erilaisuus siitä, että nainen ei ole vapaa, nainen on huonompi, heikompi, tahdottomampi, kykenemättömämpi ja vaaraksi, pitäisi hyväksyä? Puhumattakaan, että sitä pitäisi korostaa, juhlistaa, suosia, kannattaa? Täällä, Suomessa?"

Niin, miksi Ilta-Sanomat, Helsingin sanomat, maamme poliittinen vasemmisto, Keskusta sekä arvoliberaali oikeisto haluavat suosia ja kannattaa uskonto- ja kulttuuriperusteista naisten alistamista? Eikä edes pääministeri näytä ymmärtävän toistuvan irtisanoutumisensa Purran teksteistä tukevan juuri tätä. Maahanmuuttajanaisten alistamista.

 

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 14.7.2023 julkaistussa merkinnässä Hyväksyttävää rasismia ja sovinismia?.]

S Lukijan vastuulla on mediakriittisyys silloinkin kun lukee valtamedian suoltamia juttuja

Kysymys kaikille: kuinka moni on lukenut ne alkuperäiset kommentit? 

Niinpä. Niitä ei edes löydä ilman melkoisia nettiarkeologisia taitoja. Media tekee tämän toki tarkoituksella eli kertoo Purran olevan rasisti lainaten enintään jonkin asiayhteydestään irrotetun kommentin, yleensä ei sitäkään. Se medialle suotakoon heidän ammattitaidottomuudessaan – kenelle on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa. Sen sijaan lukijan vastuulla on mediakriittisyys. Ennen tuomitsemista pitäisi tutustua alkuperäisteksteihin ja käsitellä ne ilman median valmiiksi tarjoamaa vääristynyttä narratiivia.

[Näin oli lausuttu Jaskan pauhantaa -blogissa 12.7.2023 julkaistussa merkinnässä Noitavainojen aika.]

[Laitetaan tähän lopuksi linkki hyvämaineiselle poliittiselle keskustelupalstalle Hommaforumille. Tuolla pääsee rekisteröitymätönkin käyttäjä lukemaan viestejä, mutta Peräkammari-osasto vaatii ainoana rekisteröitymistä ennen kuin näkee viestejä.]

S Perussuomalaisten Purra: Energia- ja ilmastopolitiikka ei saa entisestään heikentää kansalaisten ostovoimaa

– Energia- ja ilmastopolitiikka ei saa entisestään heikentää kansalaisten ostovoimaa, se ei saa heikentää yritysten vientiteollisuuden kilpailukykyä. Tällä hetkellä me olemme paljon kunnianhimoisempia näissä ilmastotavoitteissa kuin Ruotsi ja Saksa, Purra jatkaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja uskoo, että ensi talvena Suomi kärvistelee jälleen energiakriisissä. Talvi tulee taas kesän jälkeen, ja sen myötä kohoavat sähkölaskut.

– Silloin monet kansalaiset eivät todellakaan ensimmäisenä mieti hiilineutraaliutta, vaan sitä, miten he tulevat toimeen.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 28.4.2023 julkaistussa Annu Caseliuksen kirjoittamassa artikkelissa Kierrätysvaatteisiin pukeutuva kasvissyöjä Riikka Purra rikkoo ”persu-stereotypiaa”: ”Onhan se ristiriita kiehtova”.]

S Antikristus ei ole vieläkään tullut

Käytän salaperäisiä yliluonnollisia voimiani: Obaman jälkeen tulee toinen presidentti. Ja kolmas. Ja neljäs. Eikä ns. aito antikristus ilmesty vieläkään, vaikka maailmalla on varmasti runsaasti ongelmia, sotaa, nälänhätää ja katastrofeja. Tietenkin sama porukka tulee etsimään uusia merkkejä antikristuksesta, kuten he ovat tehneet kaikista edeltävistä ehdokkaista.

[Näin oli lausuttu Juha Leinivaaran Paholaisen asiaa ajamattomassa Paholaisen asianajaja -blogissa 26.1.2013 julkaistussa merkinnässä Tarjoilija, antikristuksessani on kärpänen!.]

S Venäläisten sotilaiden historiallinen julmuus

Siviilit ja viholliset olivat sotilaalle mahdollisia kohteita, kun omaa surkeaa tilaa haluttiin parantaa tai kostaa sen takia. Ryöstöt ja raiskaukset olivat sotilaan taivas. Mitä tulee erityisesti kasakoihin, joille sodankäynti ja sotarosvous olivat perinnöllisenä ammattina, heitä käytettiin yleisesti tuhoamistehtäviin, kuten omasta historiastammekin muistamme.

Kirjallisuus on täynnä myös julmuuskuvauksia, joita Dostojevskikin olisi löytänyt, jos olisi viitsinyt nähdä vaivaa. Kuvaukset vanhoilta ajoilta, kuten Taras Bulba, olivat silkan, päättömän julmuuden kuvausta. Myöhemmiltä ajoilta mieleen tulee erityisesti Isaac Babelin Punainen ratsuväki, jossa helliä tunteita saavat osakseen vain hevoset. Babel oli itsekin palvellut tuossa punaisessa ratsuväessä. 

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 12.11.2022 julkaistussa merkinnässä Vanha vainolainen.]

S Minun näkökulmani -ajattelu ja kuolemanrangaistus

Stanovichin toinen esimerkki on kuolemanrangaistus. Moni ajattelee, että se on tehokas tapa ehkäistä rikoksia ja että rikoksista ei juuri koskaan tuomita syyttömiä. Toisaalta moni myös uskoo, että kuolemanrangaistus ei ehkäise rikoksia ja että viattomia usein tuomitaan rikoksista.

Stanovichin mukaan juuri kukaan ei yhdistä näitä uskomuksia muilla, sinänsä yhtä loogisilla tavoilla (eli että kuolemanrangaistus ehkäisee rikoksia ja moni syytön tuomitaan tai että kuolemanrangaistus ei ehkäise rikoksia ja syyttömiä ei juuri koskaan tuomita). Stanovich kirjoittaa: ”Tämä antaa ymmärtää, että ihmisten arviot kuolemanrangaistukseen liittyvistä uskomuksista eivät perustu itsenäisesti kutakin uskomusta tukevien todisteiden arvioimiseen, vaan minun näkökulmani -vinouman myötä tuleviin kuolemanrangaistusta koskeviin vakaumuksiin.”

[Näin oli lausuttu tietokirjailija ja tiedetoimittaja Osmo Tammisalon blogissa 23.11.2022 julkaistussa merkinnässä Minä ja minun näkökulmani, joka on kanadalaisen psykologin ja emeritusprofessorin Keith Stanovichin vuonna 2021 julkaistuneen kirjan The Bias that Divides Us: The Science and Politics of Myside Thinking arvostelu.]

S Ruotsin ja Suomen sosialidemokraateilla oli vuonna 1917 eroavat tilanteet

Vuoden 1917 kehityksessä huomio kiintyy myös Ruotsin ja Suomen demarien erilaiseen, suorastaan vastakkaiseen matkaan. Ruotsissa oli siis tervehditty ilolla uutta Oskari Tokoin senaattia, koska siinä toteutui omassa maassa suurena tavoitteena ollut ministerisosialismi.

Suomessa demareilla oli enemmistö eduskunnassa ja ministerisosialismi todellisuutta. Ruotsissa ei enemmistöstä voitu unelmoida, mutta pääsy hallitukseen oli suuri tavoite. Vuoden lopussa siellä oltiin ministereitä, mutta Suomessa oli kärsitty vaalitappio ja menetetty hallituspaikat.

[Näin oli lausuttu Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 4–5/2011 16.6.2011 julkaistussa Seikko Eskolan kirjoittamassa artikkelissa Suomi 1917 Ruotsin silmin.]

S Poistaa autoritaarinen poliittinen kulttuuri

On mahdollista ja vastustajien kannalta siis pelättävissä, että uusi hallitus yrittää karistaa kansalaisten niskoilta sen uuden poliittisen kulttuurin, jossa vääristä sanoista ja ajatuksista seuraa rangaistus ja jossa oikeat näkemykset muotoillaan omassa pikku piirissä, joka valppaasti seuraa alan ulkomaisia esikuvia.

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 23.6.2023 julkaistussa merkinnässä Mielikuvapolitikointia.]

S Nykyaikainen lempeyden kultti perustuu etääntymiseen elämän perustalta

Teollinen ja jälkiteollinen yhteiskunta on etääntynyt kauas siitä elämänmuodosta, jossa jokainen vuorollaan myös joutui tappamaan saadakseen syötävää. Vaikka ei olisi ollut teurastaja, joutui nyt ainakin päästämään päiviltä kanan tai porsaan. Moni sai siinä taistella heikkouttaan vastaan, mutta ainahan ne hommat hoidettiin, eikä se niin vaikeaa ollutkaan.

Nykyään vain metsästäjät ja harvalukuiset teurastajat ovat näin lähellä sitä asiaa, jossa tietynlainen julmuus on hyve eikä pahe. Lääkäritkään eivät saa antaa toimenpiteen kivuliaisuuden häiritä työnsä onnistumista. Nämä ovat pieniä arkaaisen maailman saarekkeita maailmassa, jossa vanhat perusarvot ovat kääntyneet nurin ja usein kehittyneen absurdiuteen asti. 

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 7.11.2022 julkaistussa merkinnässä Hyveen ja paheen välillä.]

S Moraaliset käsitykset väkivallasta vaihtelevat kulttuurista toiseen

Motiivi väkivaltaan nousee yleensä sosiaalisesta suhteesta tekijän ja uhrin välillä, tai uhrin ja tekijän suhteesta kolmanteen osapuoleen. Tekijä harjoittaa väkivaltaa korjatakseen sosiaalisen suhteen tai muodostaaksen sen. Fiske ja Rai määrittelevätkin moraalin sosiaalisten suhteiden reguloinnin (säätämisen) kautta. Kun sosiaalisia suhteita säädetään väkivallalla Fiske ja Rai puhuvat moraalisesta väkivallasta.

Vanhempi lyö lastaan saadakseen tämän toimimaan oikein. Raiskaaja tekee tutkimusten mukaan tekonsa, koska uskoo että nainen – tai koko naisten sukukunta – ansaitsee sen tai koska haluaa alistaa naisen valtaansa. Väkivaltaa kutsutaan usein epäsosiaaliseksi teoksi, mutta väkivallan päämäärä on useimmiten vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja on näin sosiaalisesti ja moraalisesti motivoitunutta.

Moraaliset käsitykset vaihtelevat kulttuurista toiseen. Länsimaisen kulttuurin sisällä on alakulttuureita kuten rikollisjengit, joiden sisällä moraalisäännöt ovat jyrkässä ristiriidassa “yleisesti hyväksyttyjen” moraalisääntöjen kanssa.

Finken ja Rain mukaan useimmat yleisiksi tarkoitetut teoriat moraalista kuten Kantin moraaliteoria on johdettu yhden kulttuurin moraalikäsityksistä. Useimmilla moraalin tutkijoilla on ollut hyvin suppea käsitys muista kulttuureista ja kukaan ei ole järjestelmällisesti ammentanut omissa moraaliteorioissaan kulttuurien kirjoa. Finken ja Rain päämäärä on ollut ymmärtää moraalia ja moraalista väkivaltaa kaikissa kulttuureissa ja kautta historian ja luoda ymmärrys havaintoon eikä sohvafilosofointiin perustuen.

[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 15.10.2022 julkaistussa Jukka Aakulan kirjoittamassa kolumnissa Moraalinen väkivalta.]

S Nietzschen pääopit tiivistettynä yhteen kappaleeseen

Nietzschen pääopit voisi tiivistää vaikkapa seuraavaan tapaan:

Ihminen elää lähinnä vaistojensa varassa. Hänellä ei juuri ole vapaata tahtoa, ihmisillä on vain vahva tahto ja heikko tahto. He jakautuvat vahvoihin ja heikkoihin, ja jälkimmäiset yrittävät saada yliotteen edellisistä. Jokainen olio pyrkii lisäämään omaa valtaansa. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 22.4.2023 julkaistussa Jukka Koskelaisen kirjoittamassa kirja-arvostelussa Nietzsche halveksi sairaita ihmisiä kehityksen jarruna: Tuoreet kirjat kaunistelevat ajattelijan kovaa sanomaa. Arvostellut teokset ovat Tarmo Kunnaksen Nietzsche ajattelijana. Aamuruskosta epäjumalten hämärään ja Sue Prideaux'n En ole ihminen, olen dynamiittia. Friedrich Nietzschen elämä.]

S Soininvaara: Työluvalla maahan tullut ei ole oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa

Pitääkö rajat siis avata kaikille tulla Suomeen sosiaaliturvasta nauttimaan? Minun lähtökohtani on, että työluvalla maahan tullut ei ole oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa. Oleskelulupa päättyy, jos työpaikka menee alta, ellei hanki heti uutta. Tietysti jos on oleskellut Suomessa pitkään ja maksanut veroja, on oikeutettu siihen, mitä niillä veroilla kustannetaan, mutta maatalouden kausityöläiset eivät tähän joukkoon kuulu.

[Näin oli lausuttu Osmo Soininvaaran blogissa 25.4.2023 julkaistussa merkinnässä Onko maatalouden kausityövoima orjuutta?.]

S Ihmiset voivat hylätä median, jossa heidän oma kokemuspiirinsä ja näkökulmansa ei lainkaan pääse esiin

Kortesuo varoittaa, että ihmiset hylkäävät median, jossa heidän oma kokemuspiirinsä ja näkökulmansa ei lainkaan pääse esiin.

Hänestä on suuri onnettomuus, jos Suomessa käy kuten Yhdysvalloissa, jossa on ”CNN:n totuus ja Fox Newsin totuus” ja kummallakin erilliset yleisönsä.

”He eivät enää ymmärrä toistensa arvoja, tarpeita ja toiveita.”

Tällainen polarisaatio tekee entistä vaikeammaksi kaikkien yhteiskunnan ongelmien ratkaisemisen. 

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehden sivuilla 16.8.2022 julkaistussa Annikka Mutasen kirjoittamassa uutisartikkelissa Viestintä­­kouluttajan mielestä toimittajat ovat tykästyneet niin paljon Sanna Mariniin, feminismiin ja uus­henkisyyteen, että faktatkin ovat jääneet tarkistamatta.]

S Halla-aho: Kansallisen kokonaisedun tulee olla presidentin johtotähtenä

Halla-aho totesi ilmoituksensa yhteydessä, että hänestä perussuomalainen arvopohja vastaa sitä, mitä tasavallan presidentiltä voidaan edellyttää.

”Suomi on suomalaisten koti, ja kaiken päätöksenteon perustana pitää olla kansallinen kokonaisetu. Presidentin ei pidä olla yksittäisten eturyhmien asialla, vaan suomalaisten, nykyisten ja tulevien, asialla.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 7.7.2023 julkaistussa Veera Paanasen kirjoittamassa uutisartikkelissa Jussi Halla-aho lähtee presidentti­kisaan: ”Suomessa on epä­demokraattisia tendenssejä”, hän sanoi Ylelle.]

S (Äskeinen elinkeinoministeri) Junnila ei ole pitänyt puhetta äärioikeistolaisessa tapahtumassa

Junnila joutui keskiviikkona heti ministeriuransa alkutaipaleella luottamusäänestyksen kohteeksi, ja sai luottamuksen äänin 95–86.

Syynä luottamusäänestykselle oli, että hän on esimerkiksi pitänyt puheen äärioikeistolaisessa tapahtumassa, ja hän on myös käyttänyt äärioikeiston kanssa flirttailevaa retoriikkaa. Hän on itse kertonut, että kyse on ollut muun muassa leikinlaskusta, pahoitellut toimintaansa ja kiistänyt yhteydet äärijärjestöihin.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 19.6.2023 julkaistussa Jonna Röngän kirjoittamassa uutisartikkelissa Ministeri Junnila on nyt kaikkien huulilla koti­kulmillaan – Yllättäen esiin nostetaan unohdettu uusnatsi 1970-luvulta.]

["Äärioikeistolaisella tapahtumalla" "uutisartikkelissa" ilmeisesti viitataan siihen, että Junnila oli osallistunut Turun islamilaisen terrori-iskun uhrien muistotilaisuuteen. Kai se on sitten hyväksyttävä, että tämä tapahtuma oli äärioikeistolainen siinä missä Norjan joukkomurhaajan Breivikin uhrien muistotilaisuudet.]

S Vasemmisto on tehnyt nk. varsinaisista maahanmuuttajista omia pehmolelujaan

Se, että osa juuri muslimitaustaisista maahanmuuttajista tai heidän lapsistaan on osallisena katujen väkivallasta, ei ole hänen mukaansa sattumaa.

”Tietenkin kyse on kulttuurista”, hän sanoo. Sitä on ollut monissa maissa vaikea sanoa ääneen, niin myös Saksassa.

Mansour arvostelee jyrkästi vasemmistoa, joka on vuosikymmenten ajan tehnyt maahanmuuttajista ”pehmolelujaan”. Hänen mielestään vasemmistossa halutaan ilmentää omaa suvaitsevaisuutta antirasistisella ideologialla, joka ylläpitää ongelmia.

”Haluan, että ihmiset riitelevät kanssani. Mutta en halua elää yhteiskunnassa, jossa ihmisiä listitään heidän mielipiteidensä takia.”

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 5.7.2023 julkaistussa Hanna Mahlamäen kirjoittamassa artikkelissa ”Tietenkin kyse on kulttuurista” – Ahmad Mansour kertoo, mistä katujen väkivalta johtuu.]

S Nietzsche väitti olevansa puolalaista sukua

Nietzsche ei mainituista syistä voi sietää mitään saksalaista ja jo pari vuotta myöhemmin kirjeessään tanskalaiselle kirjallisuusmies Georg Brandesille runoilee itselleen aristokraattiset juuret. Hän väittää esi-isiensä olevan puolalaisia Niëzkyjä, aatelisväkeä, ja että ”ulkomailla minua pidetään yleensä puolalaisena” (388). On vaikea arvioida, kuinka vakavissaan mielenterveytensä loppusuoraa kiitävä ajattelija tuolloin sukuhistoriastaan veistelee, varsinkin kun hän samaan aikaan vitsailee Niëzkyn tarkoittavan nihilistiä (nie on puolaksi ei). Täytyy muistaa, että Nietzsche on kaiken muun ohella filosofian historian suurimpia humoristeja, ellei jopa suurin.

[Näin oli lausuttu Jussi K. Niemelän blogissa 26.4.2023 julkaistussa merkinnässä Totuus puhuu ilveilijän kautta, joka on  eseearvio Sue Prideaux’n teoksesta En ole ihminen, olen dynamiittia! ‒ Friedrich Nietzschen elämä.]

S Ekstremismiä on niin oikeistolaista kuin vasemmistolaista

Ekstremismin suhde eri poliittisiin suuntauksiin on kuitenkin hankala. Kuten tunnettua, ekstremistejä näyttää olevan niin oikealla kuin vasemmallakin. Suurta osaa fanaatikoista ei voi asettaa kätevästi oikeisto-vasemmisto-akselille. Esimerkiksi ISIS-järjestö ei asetu oikein mihinkään tällä akselilla. Yllättävää kyllä sama pätee myös fasismiin. Roger Eatwellin mukaan fasismille on tyypillistä nationalismi, holismi, radikalismi ja itsensä esittäminen ”kolmantena tienä ääripäiden välissä”. ( Eatwell 1996. ) Holismilla tarkoitetaan sitä, että yksilön arvo ja oikeudet ovat aina alisteisia kollektiiville. Radikalismi tarkoittaa tässä yhteydessä kriittistä suhdetta olemassa olevia rakenteita kohtaan. Kolmas tie tarkoittaa erityisesti kriittistä asennetta sekä kapitalismia että sosialismia kohtaan. Näistä tuntomerkeistä kaksi tai mahdollisesti kolme jälkimmäistä on selkeämmin vasemmistolaisia arvoja ja ainoastaan etnonationalismi on arvo, jota mahdollisesti voidaan pitää oikeistolaisena. Kuitenkin esimerkiksi punakhmerit pyrkivät toteuttamaan ”kommunismia ilman kompromisseja”, mikä tarkoitti samalla myös äärimmäisen etnonationalistisen filosofian omaksumista. Heidän tapauksensa osoittaa ainakin sen, että edes etnonationalismi sellaisenaan ei tee ideologisesti välttämättä oikeistolaista tai vasemmistolaista. Jos ajattelemme ihmisiä kokonaisuutena, on tavanomaista olla joissakin kysymyksissä oikealla ja joissakin vasemmalla. Ihmiset eivät ole johdonmukaisia, eikä tämänkaltainen johdonmukaisuus liene aina edes toivottavaakaan.

[Näin oli lausuttu Areiopagi-lehdessä 27.4.2023 julkaistussa Olli-Pekka Vainion kirjoittamassa artikkelissa Ääripäiden ihmiset: Mistä tunnistaa fanaatikon?.]

S David Mbingin mielestä (äskeinen elinkeinoministeri) Junnila ei ole rasisti

Vuonna 2005 Afrikan Kamerunista Suomeen muuttanut Mbing istuu nykyisin itsekin Naantalin kaupunginvaltuutettuna perussuomalaisten riveissä. Hän lähti mukaan kuntapolitiikkaan juuri Junnilan rohkaisemana ja sai vuoden 2017 kuntavaaleissa hieman alle neljäkymmentä ääntä. Mbing tutustui Junnilaan kioskillaan.

”Hän kävi täällä kioskilla, jutteli minun kanssani ja oli lempeä ja helposti lähestyttävä. Hänelle on alusta asti ollut helppo puhua.”

Mbing vakuuttaa, ettei ole koskaan nähnyt Junnilan käytöksessä mitään rasismiin tai natsismiin viittaavaa.

”Toki hän jätti esimerkiksi valtuustoaloitteen, jossa vaati, ettei Naantali saisi ottaa enää enempää maahanmuuttajia. Se ei kuitenkaan tarkoita rasismia."

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 19.6.2023 julkaistussa Jonna Röngän kirjoittamassa uutisartikkelissa Ministeri Junnila on nyt kaikkien huulilla koti­kulmillaan – Yllättäen esiin nostetaan unohdettu uusnatsi 1970-luvulta.]

S Presidentti Biden yrittää palauttaa valkoiset työläiset republikaanipuolueen helmoista takaisin Demokraattien kannattajiksi

Biden pitää itseään ammattiliittojen miehenä, joka haluaa kasvattaa keskiluokkaa ja vahvistaa yhteiskunnan turvaverkkoja.

Eräällä tavalla bidenomics on siis jonkinlainen paluu menneisyyteen. Vielä joskus demokraattipuolueen vahvinta ydintä oli nimenomaan valkoinen työväenluokka.

Kunnes jossain vaiheessa valkoiset duunarit eivät enää kiinnostaneet. Sen sijaan demokraatit muotoutuivat kaupunkilaisia ja vähemmistöjä puolustavaksi puolueeksi.

Nyt Biden yrittää siis kosiskella demokraattien republikaaneille menettämää valkoista työväkeä takaisin tuekseen.

Tämä on myös osa Bidenin henkilökuvaa. Siinä missä vaikka hänen edeltäjänsä ja mahdollinen tuleva vaalivastustajansa Donald Trump esittäytyi ennen kaikkea menestyneenä, rikkaana liikemiehenä, on Biden näyttäytynyt Lindénin sanoin ”Duunari-Joena”, joka ymmärtää työntekijöiden arkea.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 3.7.2023 julkaistussa Janne Jussilan kirjoittamassa uutisartikkelissa Viekö ”bidenomics” presidentin toiselle kaudelle? ”Amerikkalaiset tykkäävät voittajista”.]

[On sanottu, että pitemmällä tähtäimellä Yhdysvalloissa valta tulisi karkaamaan enemmän Demokraattiselle puolueelle, koska niin valkoisten kuin kristinuskoisten suhteellinen suhteellinen osuus väestöstä pienenee, ja puolue lisäksi houkuttelee onnistuneesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvia puolelleen. Mutta ei tämä ole sanottua. Kun ihmiset yleensä pitävät siitä, että heillä on demokratiassa yhden lisäksi ainakin toinen vaihtoehto. Ne asiat, mitkä ovat maan pääpuolueiden kannattajille identiteetin ydintä, myös tulevat muuttumaan ajan kuluessa.]

S "Vihapuhe" on peitesana

Kirjailijatohtori Jarkko Tontti - entinen sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja ja PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän jäsen - otti Ylen kulttuurivieraana kantaa vihapuheeseen. Hänen mukaansa vihapuhe on peitesana sille, että joku on eri mieltä punavihreän poliitikon, toimittajan, taiteilijan tai tutkijan kanssa.

[Näin oli lausuttu Professorin ajatuksia -blogissa 23.4.2023 julkaistussa merkinnässä Kulttuurivieras tosiasioiden äärellä.]

S Helsingin sanomat puolusti tämän kerran "väärää" mieltä olevan sananvapautta

Samaan aikaan on kestämätöntä, että kansanedustaja poistetaan musiikkifestarilta kirjoittamansa kolumnin takia.

Kansanedustajan työ on muuttaa lakeja. Sitä edeltää julkinen keskustelu ja mielipiteiden vaihto. Vapaassa yhteiskunnassa pitää pystyä sietämään myös sellaista puhetta, joka on joidenkin mielestä vastenmielistä tai loukkaavaa.

Loukkaavankin puheen sietäminen on se hinta, joka pitää maksaa siitä, että erimieliset ihmiset voivat elää sovussa.

Demokratiassa paras argumentti voittaa julkisessa keskustelussa vain, jos kaikki huonotkin pääsevät esiin.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 2.7.2023 julkaistussa Esa Mäkisen kirjoittamassa kolumnissa Kansan­edustajan poistaminen festivaalilta mieli­piteidensä vuoksi tekee yhteis­kunnasta ahdas­mielisemmän.]

[Olen itse henkilökohtaisesti kauhean iloinen siitä, että julkaisun toimittaja otti sananvapausasiassa liberaalin kannan "väärää" mieltä olevan ihmisen sananvapauden puolesta. Mielestäni sananvapaus on kaikkien vapausoikeuksien äiti.]

[Sikäli on erityisen sääli, ettei lehti yli vuosikymmen sitten puolustanut Jussi Halla-ahon sananvapautta. Ainakaan minun muistaakseni.]

S Nationalismi ja siihen assosioitunut liberalismi murskattiin usein armotta

Historiallinen kehitys pyrki 1800-luvulla ja seuraavallakin vuosisadalla kohti kansallisuusaatteen toteutumista, luomaan kansallisia valtioita mahdollisimman tarkoin etnisissä rajoissaan. Tämä ei kelvannut imperiumeille, etenkään Venäjälle, Itävallalle tai Turkille ja nationalismi ja siihen assosioitunut liberalismi murskattiin usein armotta. Toki pragmaattisia poikkeuksiakin oli, esimerkiksi Suomen suomalaisuuden tukeminen ruotsalaisuutta vastaan.

Joka tapauksessa Venäjä piti armottomissa pihdeissään Puolaa, joka kapinoi ja Ukrainaa, jossa oma paikallinen nationalismi osoitti heräämisen merkkejä. Vasta sitten, kun Venäjän keisarikunta ensimmäisessä maailmansodassa hajosi, nämä kansakunnat erosivat siitä. Ukrainan itsenäisyys toki jäi vielä hyvin lyhytaikaiseksi. 

[Näin oli lausuttu Timo Vihavaisen blogissa 11.1.2023 julkaistussa merkinnässä Virtaa vastaan.]

S "Jos ihminen tulee puukotetuksi, se on hänen oma syynsä"

Koko ajatus sananvastuusta on mieletön: on vapaus, jota ei oikeastaan olekaan, koska taivaasta putoaa maaginen vastuu rajoittamaan sitä.

Jos taas sananvastuulla tarkoitetaan rikosvastuuta, päädytään aivan yhtä mielettömään lopputulokseen. Mitä järkeä on toistuvasti muistuttaa, että laiton teko on laiton. Elinkeinonharjoittamisen vapaus sisältää vastuun olla perustamatta yritystä, joka myy heroiinia!

”Sananvastuu” on sananvapauden vihollisten keksimä kiero tapa yrittää sysätä sanankäytön seuraukset – kuten puukotetuksi tuleminen? – sanankäyttäjän kontolle. Hän käytti sanojaan laillisesti, mutta vastuuttomasti, joten saa maksaa siitä!

Älkää antako hämätä itseänne sen enempää mutta-sanalla kuin muillakaan sananvapauden vastustajien tempuilla. Ei ole olemassa ”sananvastuuta”. Sen sijaan muilla on vastuu sietää sinun sananvapauttasi.

[Näin oli lausuttu Ivan Puopolon kirjoittamassa ja 22.8.2022 julkaistussa kolumnissa Puhe ”sananvastuusta” on hölynpölyä – kysykää vaikka Salman Rushdielta.]

[PS. Aiheeseen liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa vanhan mutta silti ajankohtaisen blogimerkintäni Sananvapaudesta.]

S Halla-aho: Yritysten edut ei ole sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu

 Yrityskenttä on merkittävä ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että perinteisesti on silti ajateltu, että yhteiskunta koostuu eri intressiryhmistä, jotka pyrkivät edistämään omaa etuaan esimerkiksi puolueiden ja etujärjestöjen avulla.

– Yrittäjien on ajateltu ajavan omia intressejään ja palkansaajien omiaan. Kumpikaan ryhmä ei ole edes leikkinyt omien etujensa olevan sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu.

– Hallituksen ja eduskunnan tehtävä on ollut sovitella ristiin meneviä intressejä ja laatia pelisäännöt, jotka ottavat kohtuudella huomioon kaikkien osapuolten edut. Kukaan ei saa kaikkea, mutta kaikki saavat jotakin. Tätä on kutsuttu yhteiskunnan kokonaiseduksi.

Jos yritysten etu todella – Hesarin linjauksen mukaisesti – on sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu, eikö olisi perusteltua halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamisen lisäksi samalla luopua yritysten verottamisesta ja työntekijöiden perusoikeudet takaavasta lainsäädännöstä, Halla-aho kirjoittaa ja huomauttaa, että ratkaisut palvelisivat Helsingin Sanomien linjaa.

– Sehän olisi yritysten etu – eli hesariksi yhteiskunnan kokonaisetu. 

[Näin oli lausuttu Suomen uutisissa 21.4.2023 julkaistussa uutisartikkelissa Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle.]