Miten tapahtumat ja tilat, jotka tihkuvat seksuaalista energiaa enemmän kuin esimerkiksi työpaikka, oppilaitos tai perusbaari, voivat olla seksuaaliselta häirinnältä vapaampia paikkoja ja turvallisempia tiloja?
Vastaus on yksinkertainen: Näissä paikoissa maasta riippumatta on tarkat ja selkeät säännöt, joita tulee noudattaa, joista ei jousteta ja joiden toteutumista valvotaan. Seksuaaliselle häirinnälle, väkivallalle ja kaikelle epäkunnioittavalle käytökselle on nollatoleranssi. Paikalle tulevat henkilöt tiedostavat, että häirintä ei yksinkertaisesti ole järkevää, jotta kaikilla olisi kivaa. Kaikki ovat sitoutuneet samoihin sääntöihin, kaikki toiminta pohjaa toisten kunnioittamiseen ja yhteiseen suostumukseen. Jos joku rikkoo sääntöjä, hänet poistetaan paikan päältä.
Tämäkään ei tietenkään tarkoita, etteikö näissäkin paikoissa joskus olisi ongelmatilanteita. Merkittävä ero on kuitenkin siinä, miten häiriökäytökseen reagoidaan, ja miten tilasta luodaan mahdollisimman turvallinen.
Tähän pohjaten voin vain itkunauraa maailman typerimmälle raiskaustapauksiin ja seksuaaliseen häirintään liittyvälle “selitykselle”, joka on: “Itsepähän kerjäsit tulla häirityksi tai raiskatuksi, koska pukeuduit vähiin vaatteisiin ja provosoit.”
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 23.9.2018 julkaistussa Ina Mikkolan kolumnissa Seksiklubeilta oppia seksuaalisen häirinnän kitkemiseen.]
[Ei ole ihan sama asia, mutta jotenkin kuitenkin liittyy aiheeseen.
Nimittäin olen jossain määrin vastentahtoisesti päätynyt kahteen
otteeseen elämäni aikana käymään pornokaupassa. Ensimmäisellä kerralla
olin tuttujen kanssa käymässä Tallinnassa. Koska ensimmäistä
olutkollegaani kauppakeskuksen kaupustelijat luulivat jostain syystä
hyvin maksukykyiseksi eli rikkaaksi, me jouduimme menemään pakoon
pornokauppaan, jonne sitten kukaan ei mennyt meidän perässämme. Toinen
kerta johtui siitä syystä, että minun ja yhden tutun naisen oli
tarkoitus ostaa sopiva lahja nimimerkki Vitus Pullolle.
Ostimme sitten ruoskan. Mutta kummallakin kerralla tein havainnon, että
pornokaupassa oli suorastaan harras tunnelma. Häirintävapaita alueita.]
[Siteeraukseen vielä liittyen. Monikulttuurisuuden vastakohta ei ole monokulttuurisuus, vaan yhteiset minimisäännöt, joiden mukaan kaikki tai melkein kaikki elävät ja toimivat.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti