Venäjän terveydenhoito on ylipäätään heikossa tilassa, vaikka tilastojen mukaan asiat näyttävätkin olevan mallillaan. Venäjällä on monia muita maita enemmän sekä vuodepaikkoja että lääkäreitä.
Tilastot eivät hämää ketään, vaan terveydenhuollon kriisistä on puhuttu varsin avoimesti jo pitkään. Kyselyissä venäläiset ovat pitäneet terveydenhoidon surkeaa tilaa yhtenä isoimmista ongelmista.
Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto huomautti helmikuussa julkaisemassaan raportissa, että Venäjän terveydenhoitopaikoista 30,5 prosentissa ei ollut juoksevaa vettä, 41,1 prosentissa ei keskuslämmitystä ja 35 prosentissa ei viemäröintiä.
Vasiljevan mukaan terveydenhoito ei suoriutunut tehtävistään aiemminkaan, joten epidemia on sille iso haaste.
Varustelu vaihtelee alueittain paljon, Moskovassa tilanne on hiukan parempi. Silti Moskovassakaan sairaaloissa ei Vasiljevan mukaan tiedetä, onko sinne saapuvilla keuhkokuumepotilailla koronavirus.
”Hoitohenkilökunnalla pitäisi siis olla täysi suojavarustus. Mutta ei heillä ole. Kansalliskaarti varustetaan päästä varpaisiin. Miksi hoitohenkilökunnan kohdalla se on mahdotonta?”
Valonpilkkuna on pidetty sitä, että neuvostoperintönä Venäjän terveydenhoidossa osataan tarvittaessa mobilisoitua.
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 24.3.2020 julkaistussa Jussi Niemeläisen kirjoittamassa uutisartikkelissa Venäläislääkäri HS:lle: ”En usko virallisiin lukuihin” – Venäjän terveydenhoito on valmiiksi huonossa kunnossa.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti