Brittiläinen historiantutkija Joe McAleer on pohtinut sitä, miten ihmisten mielikuviin hyvinvointivaltiosta ja siihen vaikuttaneista vasemmistolaisista ihanteista on vaikuttanut tapa, jolla hyvinvointivaltion eräs keskeinen osa eli terveyspalvelut esitetään lääkäreistä ja sairaaloista kertovassa naisten romanttisessa kioskikirjallisuudessa sekä television sairaalasarjoissa.
Lääkäriaiheinen viihde on McAleerin mukaan ehkä auttanut tekemään hyvinvointivaltiosta arkisen ja itsestäänselvän asian, mikä suojaa sitä siihen kohdistuvilta poliittisilta hyökkäyksiltä.
Olen alkanut miettiä, millaisessa huomaamattomassa vaikutussuhteessa nykyinen, usein tyhjäpäiseksi viihteeksi mielletty verkkomaailma on vasemmiston ihanteisiin.
Suomessa on kiinnostavia esimerkkejä vaikkapa siitä, miten syrjäytyneet ja yhteiskunnan valtavirrasta vieraantuneet ihmiset ovat pelastuneet reunan yli ajautumiselta ryhtymällä omaa elämäänsä päivästä päivään selostaviksi tubettajiksi, joiden kanavilla on parhaimmillaan kymmeniä tuhansia tilaajia.
Näen tässä saman ilmiön, johon Marx haaveili lopulta päästävän omassa ihanneyhteiskunnassaan: ihmiset vapauttavat itse itsensä uuden teknologian avulla joutumatta tekemään sitä kenenkään toisen kustannuksella. Eri asia on sitten tietysti, onko tällainen vapautuminen yhtäläisesti mahdollista kaikille.
[tietokirjailija ja kääntäjä Tommi Uschanov Ylen sivuilla vuoden 2019 kesäkuussa julkaistussa kolumnissaan Marx ja meemit määrittelevät nykyvasemmiston]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti