Aalto-yliopiston dosentti Kyösti Tarvainen on osoittanut
tutkimuksissaan, että suuri osa Ruotsiin työperäisinä tulleista
maahanmuuttajista on saapunut maassa jo olleiden maahanmuuttajien tai
lähisukulaisten perustamiin pöytälaatikkofirmoihin, joiden todellista
toimintaa sen enempää työviranomaiset kuin maahanmuuttovirastokaan eivät
ole selvittäneet. Työperäinen maahanmuutto on tässä tapauksessa
perheenyhdistämisten piilevä muoto.
On myös valheellista puhua ”työperäisestä maahanmuutosta” jonakin
yhtenäisenä ilmiönä tai kategoriana. Edellä viittaamani tutkimukset
osoittavat, että työperäisinä tulleet voivat olla jo parin vuoden
kuluttua täysin työttöminä. Ihminen ei siis ole (ymmärrettävästi)
olemukseltaan ”työperäinen”, vaan työstatus vaihtelee, jolloin keskeistä
olisi nimenomaan tarveharkinta.
Omasta mielestäni tarveharkinta pitäisi laajentaa kaikille, myös
asiantuntija-aloille, jotka nyt ovat siitä vapautettuja. On
perusteetonta väittää, että Suomessa tarvittaisiin lisää
työvoimapotentiaalia EU:n ulkopuolelta, sillä EU:ssa ovat jo noin puolen miljardin ihmisen vapaat työmarkkinat.
[filosofi Jukka Hankamäki blogissaan 9.10.2019 julkaisemassaan merkinnässä Vihervasemmisto – sitä vie mitä lupaa]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti