Muslimiyhteisöt jengiytyvät. Joissakin Saksan suurkaupungeissa kokonaiset kadut ovat yksittäisten klaanien käsissä. Muslimiperheet ovat suuria, joissakin perheissä on yli 15 lasta, ja tästä johtuen klaanit kasvavat erittäin nopeasti suuriksi. Joihinkin klaaneihin kuuluu nykyään tuhansia ihmisiä, ja tämä tekee sisäänpäin kääntyneiden, jäseniään suojelevien klaanien tekemien rikosten selvittämisen käytännössä mahdottomaksi.
Klaaneissa vallitsee rakenteet, joita on pidettävä rikollisina. Virallisesti klaanien jäsenet elävät lapsilisillä ja muilla avustuksilla, mutta usein raha tulee huumekaupasta ja muista laittomista toimista, kuten omaisuusrikoksista, ryöstöistä, kiristyksestä, väkivalta- ja seksuaalirikoksista kuten parittamisesta – sekä murhista. Klaanien ongelmat selvitetään oman käden oikeudella, jolloin käytetään veitsiä tai ampuma-aseita. Ja kunniamurhia tapahtuu myös. Myös lapset ja nuoret tekevät rikoksia pienestä pitäen, sillä heidät suorastaan koulutetaan rikoksiin.
Ja toivo kotoutumisesta saksalaiseen yhteiskuntaan – jos sitä vielä on jäljellä – hupenee päivä päivältä.
[Näin oli lausuttu Kansalainen-verkkolehdessä 24.7.2017 julkaistussa Petri Saarelan kirjoittamassa uutisartikkelissa Kirja: Naispoliisin rankka arki monikulttuurisessa Saksassa, jossa tämä käsittelee kreikkalaistaustaisen siirtolaisen Tania Kambourin kirjoittamaa kirjaa – alkuperäisteos Deutschland im Blaulicht: Notruf einer Polizistin.]
[PS Voit myös niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintöjäni aiheesta monikulturismi.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti