[...]
Ylläkäsitellyt asiat tunnetaan nimellä "kulttuurinen appropriaatio". Se
on sitä, että joku käyttää tai hyödyntää muiden kuin oman kulttuurinsa
tuotteita ja ilmiöitä, tai millään lailla osoittaa mielenkiintoa niitä
kohtaan. Tällainen touhu on tietenkin erittäin väärin ja tuomittavaa.
Erityisesti enemmistön edustajat eivät saa tehdä sitä
vähemmistökansoille, koska silloin he veisivät vähemmistöiltä senkin
vähän, millä vähemmistöt vielä voivat ylpeillä ja erottua enemmistöstä.
Toisaalta vähemmistöjenkään edustajilta ei katsota hyvällä
enemmistökulttuurin omimista, koska sellainenhan on selän kääntämistä
omalle perinnölle ja ties mitä muuta valkoisen ylivallan edesauttamista.
Tässä vaiheessahan joku järkevä ihminen saattaisi huomauttaa, että
kannattaisi olla ennemminkin vain ylpeä, jos oma kulttuuri on niin
mielenkiintoinen, että ihmiset ulkomaita myöten tulevat ja toteavat,
että "hei, minäkin haluan kokeilla". Se, että joku toiseen kulttuuriin
kuuluva yrittää kopioida asioita, ei mitenkään estä kulttuurin
syntyperäisiä edustajia toteuttamasta kulttuuriaan tai vie sitä heiltä
pois. Tietysti jos matkiminen on tökeröä tai noloa, siitä on asiallista
huomauttaa, mutta suurempi paha olisi kumminkin, jos koko kulttuuri
unohtuisi ja kuolisi sukupuuttoon.
[Näin oli lausuttu Pekan porstua -blogissa 12.10.2017 julkaistussa merkinnässä Apua, kulttuurini on varastettu,
jossa käsitellään tämän hetken muotisanaa tai -asiaa eli nk.
kulttuurista omimista, josta voi niin halutessaan käyttää hienompaa
nimitystä nk. kulttuurinen appropriaatio.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti