Levitsky ja Ziblatt myöntävät että republikaanien uudistuminen on todella vaikeaa.
Sellaiseen uudistumiseen on kuitenkin historiallisia esikuvia… Ja silloin kun se on onnistunut, konservatiivisen puolueen uudistuminen on luonut pohjaa demokratian uudelleensyntymälle. Erityisen dramaattinen tapahtuma oli Länsi-Saksan demokratisoituminen toisen maailmansodan jälkeen. Tämän saavutuksen keskiössä oli … Kristillisdemokraattisen Puolueen (CDU) syntyminen saksalaisen konservatiivisen ja oikeistolaisen perinteen surullisille raunioille. Ennen 40-lukua Saksassa ei ollut koskaan ollut konservatiivipuoluetta, jolla olisi samaan aikaan ollut hyvin organisoitu, menestyksekäs vaaleissa, maltillinen ja sitoutunut demokratiaan… Konservatiivit olivat erityisesti jakaantuneita katolisiin ja protestantteihin. … Konservatiivien heikkous auttoi Hitleriä valtaan.
Vuoden 1945 jälkeen … CDU irrottautui ekstremismistä ja autoritaarisuudesta sellaisten henkilöiden kuten Konrad Adenauer johdolla, joilla oli vahva natsismin vastainen henkilöhistoria. .. CDU esitti selkeän vision Saksan demokraattisesta tulevaisuudesta. … Natsismin ja toisen maailmansodan trauma vakuutti katoliset ja protestanttijohtajat ylittämään ristiriitansa. … Katolisten ja protestanttien tiivis yhteistyö vankiloissa, vankityrmissä ja keskitysleireissä päätti vanhan konfliktin ja synnytti siltojen rakentamisen.
USA:lla oli merkittävä rooli CDU:n rohkaisemisessa. On suuri historiallinen ironia, että amerikkalaiset voivat tänään oppia näistä onnistuneista pyrkimyksistä pelastaa demokratia. Sanokaamme asia selkeästi: emme rinnasta Trumpia tai ketään muutakaan republikaania saksalaisiin natseihin. … Mutta kuten saksalaisten konservatiivien myös republikaanien on päästävä eroon ekstremisteistä puolueessaan ja murrettava Trumpin autoritaarinen hallinto, irtauduttava valkoisesta nationalismista ja laajennettava puolueen kannattajakuntaa valkoisista evankelikaaleista. CDU saattaisi tarjota esikuvan … laajentaa kannatuspohjaa muihin konservatiivisiin ryhmiin … mukaan lukien merkittävään osaan vähemmistöihin kuuluvia äänestäjiä.
[Näin oli lausuttu verkkolehti Sarastuksessa 24.8.2023 julkaistussa Jukka Aakulan kirjoittamassa artikkelissa Kun kuulen sanan arvot, poistan varmistimen (Osa II).]
Ehkei USAn demarien kannattaisi heitellä kiviä lasitalossa sen jälkeen, miten lietsoivat hallitsemiensa kaupunkien kaduille neekerien Burn-Loot-Murder -anarkian vain siksi, että kansa äänesti väärin.
VastaaPoistaItse kannattaisin mahdollisimman suhteellista vaalitapaa Yhdysvaltain kongressin alahuoneen eli edustajainhuoneen vaaleihin. Senaatin jäsenten valinnassa sellainen ei toimisi, koska kustakin osavaltiosta valitaan siihen vain kaksi henkeä ja kumpikin omassa vaalessaan. Suhteellinen vaalitapa ei myöskään välttämättä auta kauheasti, jos vaalipiiristä valitaan alle kahdeksan tai kymmenen henkeä.
PoistaLisäksi kannattaisin sellaista uudistusta, että Yhdysvaltain presidentin valitsisi kansan ja sen äänestämien valitsijamiesten sijaan maan kongressi.
Tällainen malli voisi heikentää jonkin verran yhteiskunnallista polarisaatiota. Tosin Yhdysvaltain perustuslaki saattaisi asettaa tällaiselle suurisuuntaiselle uudistukselle esteitä.