Kunniakulttuuri eli pitkään Euroopassakin varsinkin aateliston keskuudessa – näkyvimpänä piirteenä kaksintaistelut. Vaikka USA:n perustajaisät halusivat tehdä pesäeron eurooppalaiseen kunniakulttuuriin, jonka nähtiin osasyyksi alituisiin sotiin, perustajaisä ja kaksintaistelujen vastustaja Alexander Hamilton hyväksyi haasteen kaksintaisteluun ja kuoli. Kaksintaistelu oli moraalista väkivaltaa, jolla sekä haastaja että haastettu halusi turvata kunniansa.
Kaikkien aikojen upeimmat kunniankulttuurien speltaakkelit ovat olleet Intian Rajashtanin ja Indonesian Balin sotilaskastisten joukkoitsemurhat. Joukkoitsemurhilla oli selkeä moraalinen aspekti: velvollisuutemme on olla alistumatta sortajan valtaan.
Hollannin siirtomaa-armeija otti haltuunsa Balin suurimman kaupungin ja Etelä-Balin pääkaupungin Denpasarin vuonna 1906. Balin hallitsijasuvut ymmärsivät valtansa päättyneen. Heillä oli mielestään olemassa vain yksi vaihtoehto reagoida – itsemurhataistelu eli puputan. ”Taisteluun” osallistui koko hovi pieniä lapsia myöten.
Kun Denpasarin kaupunki oli valloitettu, hovin jäsenet marssivat juhla-asuissa näyttävinä saattueina aseinaan rituaalitikarit. Saattueet kävelivät rauhallisesti hollantilaisia vastaan pysähtymättä, vaikka hollantilaiset avasivat tulen. Hallitsijat tulivat ensimmäisessä aallossa, sitten vaimot lapset sylissään, sitten nuoret hallitsijan 12-vuotiaan veljen johdolla. Kaikki surmattiin; balilaiset tappoivat pikkulapset itse tikareilla.
Etelä-Balin koko hovi tuhoutui viimeistä jäsentä myöten. Uhraus ei jäänyt kuitenkaan turhaksi. Ranskalainen lehtimies näki tapahtuman ja raportoi asiasta Euroopan lehtiin. Hollantilaisten maine siirtomaaisäntinä kärsi. Tapahtuman jälkeen hollantilaiset suhtautuivat balilaisiin hyvin varovaisesti – he ilmeisesti ymmärsivät, että kyseessä oli ylpeä kansa, jonka reaktiot huonoon kohteluun voivat olla arvaamattomat. Balista tulikin sittemmin Hollannin mallisiirtomaa.
[Näin oli lausuttu Sarastus-verkkolehdessä 15.10.2022 julkaistussa Jukka Aakulan kirjoittamassa kolumnissa Moraalinen väkivalta.]
Tuo puputus toimi hollantilaisia vastaan, samoin kuin Mahathman väkivallaton vastarinta herrasmiesäännöillä pelaavia brittejä vastaan Intiassa.
VastaaPoistaJapanilaiset olisivat olleet vain tyytyväisiä, kun valloitetun maan perinteinen poliittinen johto tuolla tavoin asettuu tuhottavaksi omasta tahdostaan.
Sen jälkeen on vain paimennettavaa rahvaskarjaa.
Niin.
Poista