Tukevatko nämä etelästä pohjoiseen suuntautuvat rahavirrat vielä nykyäänkin enemmän meidän talouskasvuamme kuin me tuemme etelän köyhyyden vähentämistä?
Antropologi Jason Hickel laski vastausta tähän kysymykseen kirjassaan The Divide – A Brief Guide to Global Inequality and its Solutions. Hän sai tulokseksi: vuosittain nettona noin 3 biljoonaa dollaria enemmän virtaa kehittyvistä maista rikkaisiin maihin kuin päinvastoin. Summa on 16 kertaa koko vuoden 2021 kehitysapu globaalisti.
Hickelin laskelmaa on vaikea täysin varmistaa. Haastatellut asiantuntijat kuitenkin tuntevat kirjan esittelemän ison kuvan.
”En ole lukenut kirjaa, mutta ajatus on tuttu, ja hän on pitkälti oikeassa”, vahvistaa David Korpela.
”Kuva ei ehkä ole ihan noin karu, jos lasketaan myös esimerkiksi diasporan tekemät rahalähetykset, mutta kyllä meidän pitää katsoa peiliin. Kehitysyhteistyö on niin pieni pisara ja me hyödymme järjestelmästä.”
”Hickelin laskelma näyttää yleiskuvan, nuolet ovat tässä se pääasia. Jos menen kadulle ja haastattelen sataa vastaantulevaa ihmistä, ylivoimaisesti suurin osa vastaa, että me ollaan niitä, jotka auttavat: rahaa virtaa vain pohjoisesta etelään”, sanoo Mika Välitalo.
[Näin oli lausuttu Maailman kuvalehdessä 15.2.2023 julkaistussa Karoliina Knuutin kirjoittamassa uutisartikkelissa Kehitysapua köyhiltä rikkaille – hyödymmekö köyhistä maista enemmän kuin ne hyötyvät avustamme?.]
[PS. Aiheeseen jotenkin liittyen, voit niin halutessasi käydä lukemassa blogimerkintäni Millainen globalisaatio sopisi ihmiskasvoiselle nationalistille.]
Siinä ovat taas asiantuntijat opettaneet meitä tyhmiä persuja rahanlappamisen autuudesta.
VastaaPoistaVaan oliskohan meillä erityistä syytä uskoa?
Mitä jos ovatkin asiantuntijoiden sijasta the Asiantuntijoita™, jotka tietämisen sijasta tuntevat ja kertovat meillekin, miltä heistä tuntuu?
Miten olisi elintason parantaminen kaupan kautta? Ja ehkäisyn tukeminen. Jälkimmäinen tulee tosin laajemmin mahdolliseksi sitä kautta, että ihmisiä varten on olemassa viimekätinen sosiaaliturva, jotta lapsia ei tarvitse tehdä enää oman vanhuuden turvaksi. Elintason paraneminen mahdollistaa myös koulutuksen kehittämisen, ja sitä kautta myös naisten asema tulee paranemaan.
PoistaLöysin yllättäen tämän hienoaiheisen artikkelin:
PoistaSyntyvyys laskee Keniassa – Alle puolet naisista haluaa lisää lapsia
Jotenkin se tuo Kenia on minusta vaikuttanut naapureihinsa verrattuna kohtuu hyvin onnistuneena Afrikan valtiona.
PoistaVertailukohtina nyt on sellaisia kuin Uganda ja Somalia, mutta silti.
Botswana saattaa olla parhaimpia, ellei paras.
Poista