Keisarina Justinianus oli erityisen huolissaan omasta roolistaan historiassa, ja hänellä näyttää olleen pakonomainen tarve jättää siihen oma nimensä. Hänen nimensä täytyi näkyä kaikkialla. Historioitsija Ernst Steinin mukaan vähintään 27 kaupungille annettiin Justinianuksen nimi (Stein 1959, 177). Oman kotikaupunkinsa Tauresiumin hän nimesi uudelleen Iustiniana Primaksi (Novell. Iust. 11; Proc. de Aed. 4,1,19). Ulpianasta, jonka nimi on nykyisin Lipjan tai Lipljan, tuli Iustiniana Secunda (Proc. de Aed. 4,1,29).
Justinianus kärsi todennäköisesti suuruudenhulluudesta. Hän yliarvioi omat kykynsä, valtakuntansa voimavarat ja mahdollisuutensa toteuttaa asettamiaan tavoitteita. Rooman valtakunnan palauttaminen entiseen suuruuteensa epäonnistui, lännessä aiemmin germaaneille menetetyt alueet onnistuttiin valtaamaan takaisin vain osittain. Justinianuksen käynnistämä laaja kirkkojen ja linnoitusten rakentaminen nieli valtakunnan taloudellisia resursseja. Rooman lakien kodifikaatio osoitti sekin suurta kunnianhimoa.
[Näin oli lausuttu Tieteessä tapahtuu -lehdessä 24.2.2022 julkaistussa Pekka T. Heikuran kirjoittamassa artikkelissa Keisari Justinianus ja toisinajattelijoiden vainot.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti