Suomessakin vieraillut Mayfair Mei-Hui Yang Kalifornian yliopistosta Santa Barbarasta on tutkinut kiinalaista "lahjataloutta" quanxia. Länsimaalaiset pitävät sitä useimmiten vain yhtenä monimutkaisena korruption muotona, mutta Yangin mukaan totuus on toinen.
Quanxin vastavuoroisuusverkosto tai vaikkapa venäläinen mafiahallinto on myös eräänlaista vastakulttuuria. Kollektivistinen yhteisö järjestäytyy itse feodaalistyyppisesti, kun lailliseksi koettu valta puuttuu.
Itse olen tutkinut vallan ja taloudellisen hyvän jakautumista vietnamilaisessa yritysorganisaatiossa, ja havaintoni ovat hyvin samansuuntaisia. Vietnamilainen kadunmies hyväksyy nepotismin eli sukulaisten suosimisen samoin kuin lahjonnan ja jopa yrityksen kassan ja omaisuuden kohtuullisen vuotamisen henkilökunnan taskuun.
Vanhan sananlaskun mukaan "koko suku vaurastuu, kun poika pääsee mandariiniksi" (kiinalainen virkamies). Kollektivistille oman lähipiirin suosiminen ei ole häpeä vaan velvollisuus, ja päinvastaista toimintaa pidettäisiin typeränä.
"Korruption vastaisen taistelun" heikko edistyminen Kiinassa, Venäjällä ja muualla kollektivistisessa maailmassa ei johdu ihmisten huonosta moraalista, vaan siitä, että partikularistisella moraalilla on noissa maissa syvät kulttuuriset ja historialliset juuret.
[Näin oli lausuttu Tiede-lehden numerossa 5/2002 julkaistussa Erkki Kauhasen kirjoittamassa artikkelissa Lännen sankari on idän luuseri.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti