S Manner-Kiinassa kaikenlainen kansalaisten jututtaminen yritetään nyt tehdä mahdottomaksi

Ulkomaisten toimittajien asema on kiristynyt samaa tahtia kuin Kiinaa johtavan kommunistisen puolueen ote on tiukentunut ihan kaikesta.

Tuntuu, että kaikenlainen kansalaisten jututtaminen yritetään nyt tehdä mahdottomaksi. Jos toimittaja pysäyttää kadulla ihmisen haastateltavaksi, on erittäin todennäköistä, että vartija on pian kimpussa.

Kun tulin marraskuussa Pekingiin muutaman vuoden tauon jälkeen, vartijat ajoivat minut puistosta pois. He vaativat, että minun täytyisi kysyä kaupungin puisto-osastolta lupa, jotta saisin haastatella puiston kävijöitä. Jos lupa olisi irronnut, poliisi olisi ”auttanut” minua arkisen aiheen teossa.

Minulle ei ole sattunut pientä estämistä pahempaa, osin ehkä siksi, että koronarajoitusten vuoksi en ole päässyt Pekingistä oikein mihinkään. Eniten kirjeenvaihtajia häiritään maakuntamatkoilla.

Edeltäjiäni on vuosien varrella pidätetty hetkeksi, tönitty juttukeikoilla, puhuteltu ja pakotettu kirjoittamaan itsekritiikkiä. Heidän perheitään on piilotellusti uhkailtu, ja heidän tyhjässä kodissaan ovat yhtäkkiä kirjat pudonneet kuin itsekseen hyllystä lattialle. 

Suomalaiset toimittajat ovat silti päässeet Kiinassa hyvin vähällä. Suomeksi tehdyt jutut eivät leviä laajalle maailmassa, joten meillä suomalaisilla kirjeenvaihtajilla ei ole niin väliä.

[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 15.5.2022 julkaistussa Mari Mannisen kirjoittamassa artikkelissa Tällaista on olla valtion vihollinen – Kiinassa ulkomaisia toimittajia seurataan, tönitään ja pidätetään.]