Merijalkaväen analyysin perusteella Putinin strategiana on edetä vaiheittain. Venäjän lähimaat on tässä strategiassa jaettu neljään aaltoon.
Ensimmäiseen aaltoon kuuluvat Valko-Venäjä, Kazakstan, Ukraina ja Georgia, joihin fokusoinnin tarkoituksena oli taata Venäjän pääsy Mustallemerelle ja Kaspian merelle sekä toimia puskurina Aasiaa, Eurooppaa ja islamilaista maailmaa vastaan. Kuten voimme todeta, kaikki neljä maata ovatkin olleet Venäjän erityyppisten toimien kohteena. Venäjä on pyrkinyt saamaan maihin nukkehallitsijan, jonka kautta Moskovalla olisi maassa tosiasiallinen kontrolli.
Valko-Venäjä on Lukasenkan kautta tiiviisti Kremlin taskussa ja Ukraina oli myös hyvin Moskovan kontrollissa kunnes venäjämielinen presidentti Viktor Janukovytš syrjäytettiin 2014 Maidanin vallankumouksessa. Kazakstanin osalta tilanne on heilunut välillä lähemmäksi, välillä kauemmaksi Venäjän kontrollista. Viimeksi tammikuussa 2022 Venäjä teki Kazakstanin presidentin Kasym-Žomart Tokajevin pyynnöstä sotilasoperaation häntä vastaan nousseen kansanliikkeen tukahduttamiseksi. Georgiaa vastaan 2008 käyty sota jätti Moskovan kannalta valitettavasti saavuttamatta osan tavoitteistaan.
Strategian toiseen ryhmään kuuluvat Moldova, Kirgisia, Tadžikistan, Turkmenistan, Armenia, Azerbaidžan ja Uzbekistan. Myös kaikissa näissä Venäjä on onnistunut vahvistamaan tosiasiallista kontrolliaan.
Strategian kolmas ryhmä on meitä huolestuttavan lähellä: Viro, Latvia ja Liettua. Analyysin mukaan Putinin strategiana on lisätä vaikutusvaltaansa näissä NATO:n suojaan ehtineissä maissa pyrkimällä vaikuttamaan propagandalla erityisesti näiden maiden nuorisoon ja poliittisiin puolueisiin. Merijalkaväen analyysin mukaan Venäjän Valko-Venäjän kanssa toteuttamien sotaharjoitusten tarkoituksena on ollut harjoitella juuri Baltian maiden valtaamista.
Neljäs ryhmä maita, joihin Venäjä pyrkii saamaan kontrollia ovat Keski-Euroopassa sijaitsevat entiset itäblokin maat Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria.
[Näin oli lausuttu Päivän byrokraatti -sivustolla 13.3.2022 julkaistussa katsauksessa ja kannanotossa NATO.]
Sitaatti on hieman irrallaan kontekstista:
VastaaPoistakirjoituksen pointtihan on nimenomaan, että Ryssän naapureista ainoastaan Kiina ja NATO-maat ovat turvassa, koska Putler pelkää molempia kakka jäykkänä eikä uskalla käydä Baltian kimppuun, vaikka mieli tekisi.
No joo.
Poista