Ennen kuin tarkastellaan väitöstutkimusta itseään (eikä vain siitä kertovaa lehtijuttua), katsotaan lyhyesti, mitä miesten ja naisten kohtaamista ulkonäköodotuksista voidaan päätellä muiden alojen perusteella. Kiintoisa löydös on, että 1500-, 1600- ja 1700-lukujen brittikirjallisuudessa naisen kapeaa vyötäröä kuvataan systemaattisesti kauniiksi. Löydös naiskauneuden ja kapean vyötärön yhteydestä tehtiin myös muinaisen Intian ja Kiinan kirjallisuudesta. [3] Miehen keskivartalon rasvakerroksen jakautuminen taas ei ole saanut samanlaista yleismaailmallista ja yksimielistä huomiota.
Ulkonäkötutkimuksissa on käytetty tällaisia mitä erilaisimpia menetelmiä ja aineistoja, fiktiosta fysiologisten reaktioiden mittaamiseen. Näiden lukemattomien ulkonäkötutkimusten löydöksistä voidaan tehdä ensimmäinen välipäätelmä: ihmislajille on tyypillistä, että ulkonäöllä, etenkin joillakin vartalon yksityiskohdilla, on erilainen merkitys naisten ja miesten elämässä, erityisesti pariutumisessa ja seksuaalisuudessa.
Mikä selittää näitä eroja ulkonäön merkityksessä? Hyvä tieteellinen teoria kattaa mahdollisimman monia yksittäistapauksia olematta silti liian abstrakti. Teoria ei ole kovin käyttökelpoinen tai johdonmukainen, jos sitä jokaisen yksittäistapauksen kohdalla joudutaan muokkaamaan. Onko siis olemassa sellaista ulkonäkömerkitysten käsittelyyn sopivaa yleispätevää ja testattavia ennusteita tarjoavaa teoriaa, joka säilyttää kelpoisuutensa yksityiskohdissa muttei sorru epämääräisyyteen?
Tällainen johdonmukainen teoria on olemassa, ja se kattaa muutkin lajit kuin ihmisen. Teoria on Charles Darwinin luonnonvalintateoria (sisältäen seksuaalivalintateorian). Se yhdistää koko elämänpiirin ja valaisee myös ulkonäköön, koristautumiseen ja sosiaalisiin odotuksiin liittyviä kysymyksiä. Kuten Minna Canthin eräs romaanihahmo osuvasti toteaa: ”Darwinin kehitysoppi on niin suuri voitto ihmiskunnalle, ettei vielä sen vertaista ole ollut. Se kerrassa repäisi halki verhon silmien edestä ja avasi äärettömät näköalat joka haaralle.”
[Näin oli lausuttu tiedetoimittaja ja tietokirjailija Osmo Tammisalon Ihmisluontoa etsimässä -blogissa 28.4.2022 julkaistussa merkinnässä Ulkonäköpaineet arjessa ja akateemisessa tutkimuksessa.]
Toissa vuosisadan agraariyhteiskunnassa henkilön sosioekonomisen aseman saattoi päätellä tavasta pitää housuja ylhäällä.
VastaaPoistaManttaali-isännällä oli vyö vatsan alla näkymättömissä, huutolaispojan housut roikkuivat henkseleistä.
1600-luvulla aatelismiehet hankkivat itselleen keskivartalolihavuutta, koska se oli tuon ajan ulkonäköihanne.
Juu. Urheilijan vartalo ihanteena on voinut laajemmin lyödä läpi vasta sitten, kun tavallisilla ihmisillä on ollut varaa syödä säännöllisesti.
Poista