Vahvanen kertoo viihtyvänsä huonosti tässä ajassa. I guess I just wasn’t made for these times, hän
siteeraa The Beach Boys -yhtyettä 1960-luvulta. Vahvaselle tuo
vuosikymmen olisi kelvannut hyvin. Silloin hän olisi tahtonut elää
nuoruutensa.
”Mutta en elänyt, vaan elän tässä ajassa. Tässä
saatanan kurjuudessa. Kurjuus on itse asiassa väärä sana kuvaamaan
meidän aikaa, koska kurjuuden ja köyhyyden ajat ovat ohi. Ne eivät ole
suoranaisesti meidän ongelmia.”
Vahvasen silmissä elämme ennemmin Aldous Huxleyn Uljas uusi maailma
-romaanin maailmassa, joissa yltäkylläisyydessä elävien ihmisten lähes
jokainen tarve on tyydytetty ja kaikki on näennäisesti hyvin.
Samalla
nautintokeskeisestä ja tehokkuuden maksimointiin tähtäävästä elämästä
on kadonnut mielekkyys eikä juuri mikään tunnu arvokkaalta.
[Näin oli lausuttu Helsingin sanomat -lehdessä 17.2.2020 julkaistussa Onni Niemen kirjoittamassa artikkelissa Vastarannan kiiski, jossa hän käsittelee ja haastattelee modernia konservatiivia Pekka Vahvasta.]
[...Mieleeni tuli, että Ernst Jünger muistuttaa hieman Pekka Vahvasta ajatusmaailmansa puolesta.]
[PS. Ja Huxleyn kirjaa käsittelee Wikipedia-artikkeli.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti