Seksologi ja psykoterapeutti Heidi Valasti kirjoitti aiheesta Hesarissa tällä viikolla paljon huomiota saaneessa mielipidetekstissään. Hänen mukaansa naiset kontrolloivat miehiä vauvasta vaariin, ja tämän takia miehet eivät enää halua tehdä lapsia. Valasti voi olla osin oikeassakin. Kyllä kai siinä seksihalut menevät keneltä tahansa, jos koko ikänsä kuulee olevansa väärällä tavalla mies.
Olen lopen kyllästynyt siihen, että miehisyyttä ei käsitellä enää juuri muuten kuin feminismin tai toksisuuden kautta. Viimeksi sunnuntaina Yle päästi ääneen kolme feministiä, jotka kertoivat, kuinka he kasvattavat pojistaan onnellisia. Jutussa puhuttiin toksisesta maskuliinisuudesta ja myrkyllisen maskuliinisuuden malleista, joihin lapsi törmää jo päiväkodissa. Suurin osa jutusta oli yleispätevää kasvatusfilosofiaa, mutta miksi ihmeessä se pitää kieputtaa feministisen ideologian kautta? Mihin normaalissa, hyvässä kasvatuksessa tarvitaan jotain ismejä?
Ja miksi maskuliinisuudesta on tullut kirosana, jota yritetään padota tarmokkaammin kuin Kiinassa riehuvaa koronavirusta?
[Sanna Ukkola 6.2.2020 julkaistussa kolumnissaan Mies – ole mies, äläkä tahdoton lapatossu!]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti