Tutkimus perustuu 160 000 aikuisen täyttämään OECD-järjestön lomakkeeseen. Tutkitut olivat 25–65-vuotiaita ja kotoisin 31 maasta. Luku-, lasku- ja digitaitojen mittaamisen lisäksi kysyttiin, kuinka paljon kirjoja heidän kotonaan oli ollut, kun he olivat 16-vuotiaita.
Tutkimusta johtaneen Joanna Sikoran mukaan tulokset olivat kaikkialla yhteneväisiä: kodin kirjojen määrä näkyy ihmisessä läpi iän.
Kotikirjastojen vaikutusten salaisuuksia aiotaan selvittää jatkotutkimuksilla. Vahva olettamus on, että taustalla on sama syy kuin kasvamisessa yleensäkin: lapset saavat vaikutteita vanhemmiltaan, tässä tapauksessa kirjoja arvostavilta vanhemmiltaan.
Vanhempien koulutustausta ja varakkuus näyttävät olevan merkityksettömiä – paitsi niin, että sosiaalisesti heikossa asemassa olevien vanhempien lapsille kotikirjasto antaa erityistä etua, koska se kuroo kiinni eroa muihin.
[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 15.10.2018 julkaistussa Anniina Walliuksen kirjoittamassa uutisartikkelissa Laaja tutkimus: Kodin täysi kirjahylly antaa lapselle elinikäistä etua.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti