Vaikka Juhani on ollut avoin sairautensa kanssa, hän ei halua kertoa asiasta kaikille. Leimautumisen vuoksi hän haluaa esiintyä jutussa nimettömänä.
– Kaikki eivät ymmärrä mielenterveysongelmia, joten asiaa ei kannata mainostaa kaikille.
Skitsofreenikon leimautuminen "hulluksi" on yksi syy siihen, miksi heihin saatetaan suhtautua nihkeästi esimerkiksi työpaikoilla ja miksi työpaikan saaminen voi olla vaikeaa.
Eräs Juhanin kaveri, joka sairastaa myös skitsofreniaa, on ollut 10 vuotta pois työelämästä. Hän haluaisi palavasti palata työelämään, sillä hänellä on siihen jälleen voimia.
– Aina kun työhaastattelussa kysytään syytä siihen, miksi kaveri on ollut 10 vuotta pois työelämästä, tulee puheeksi, että hän on mielenterveyskuntoutuja. Työhaastattelu loppuu siihen. Kukaan ei palkkaa mielenterveyskuntoutujaa, jos on muita ihmisiä saatavilla. Juhani sanoo.
Myös Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka tietää, että skitsofrenia leimaa helposti koko ihmisen.
– Ongelma on, että historiamme on aika vahvasti leimaava. Meidän ajattelun historia skitsofrenian suhteen on ollut se, että kun sairastuu skitsofreniaan, kuuluu pöpilään. Ja heidän ei kuulu olla muualla kuin siellä, Olavi Sydänmaalakka sanoo.
Sydänmaalakan mukaan ihmisten olisi hyvä havahtua siihen, että skitsofreenikot elävät keskuudessamme ja kuka tahansa meistä voi sairastua.
– Kun huomaamme ja näemme sairauden olemassa olon, silloin on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että sairastuneille annetaan keinoja toipumiseen. Sitä kautta he voivat osallistua esimerkiksi työelämään.
[Näin oli sanottu Mari Jäntin kirjoittamassa Ylen sivuilla 29.12.2017 julkaistussa artikkelissa Juhani
sairastui skitsofreniaan eikä kertonut työkavereilleen –
skitsofreenikko voi pärjätä töissä hyvin, mutta moni pelkää työyhteisön
asenteita.]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti