Asennekasvatus ei ole Pantzarin mielestä ratkaisu ympäristömyönteisemmän yhteiskunnan saamiseksi.
Ihmisen perusluonne itsekkäänä yksilönä tulee ilmi jo Neuvostoliitosta.
– Vallankumouksen jälkeen kuviteltiin, että olisi syntynyt neuvostoihminen, joka ajattelee enemmän yhteistä hyvää kuin omaa hyväänsä. Sitten kun se ei ollutkaan totta, järjestelmä ei toiminutkaan.
Asennekasvatuksen sijaan ratkaisuna kestävämpään elämäntapaan Pantzarin mielestä ovat määräykset ja käskyt. Niiden kautta tavallaan rajoitetaan kulutusta.
Lisäksi raaka-aineiden hintojen nousu olisi paras keino kestävämpään kehitykseen.
– Aasian maissa keskiluokalla on nyt samanlaisia toiveita vauraampaan elämään kuin suomalaisilla oli 1950–60-luvulla. He haluavat autoja, jääkaappeja ja pesukoneita. Sen seurauksena raaka-aineiden hinnat nousevat. Sen seurauksena ihmisten kuluttaminen muuttuu, kun raaka-aineiden hinnat kallistuvat.
[Näin oli lausuttu Elli Sormusen kirjoittamassa Ylen sivuilla 14.3.2018 julkaistussa uutisartikkelissa Yritätkö kuluttaa vähemmän? Saatatkin vahingossa kuormittaa luontoa enemmän.]
Pohjois-Koreassahan menetellään tuon Mika Pantzarin peräänkuuluttamalla tavalla, mutta eipä sekään taida silti erityisen ympäristöystävällinen yhteiskunta olla?
VastaaPoistaEikä Pantzar itsekään taitaisi haluta asua siellä...?
Ei varmaankaan haluaisi. Tosin tuotteiden hinnat tulevat nousemaan joka tapauksessa, koska kuten tuossa annetaan ymmärtää, niin raaka-aineiden hinnat tulevat kohoamaan ihmisten elintason noustessa ympäri maailman. Markkinatalous saa aikaan sen, mihin marxismileninismi ei ole kyennyt. Marxismileninismi on järjestelmänä sekä tuhlaavainen että tehoton, eli se hukkaa resursseja.
Poista