torstai 15. maaliskuuta 2018

S Jääkö suomi vain kansan kieleksi?

Itä-Suomen yliopiston Helka Riionheimon mukaan on vaarana, että suomen kieli kutistuu vain arkielämän kieleksi.

– 1800-luvulla taisteltiin, jotta saatiin suomen kieli tieteen kieleksi. Ensimmäiset suomenkieliset väitöskirjat hyväksyttiin vuonna 1858. 160 vuotta myöhemmin tämä työ ollaan heittämässä romukoppaan. Elävän kielen ominaisuus on, että sillä voidaan kirjoittaa ja puhua mistä tahansa aiheista, Riionheimo sanoo.

– Tämä on välttämätöntä, jos haluamme pitää eri tieteenalojen suomenkielisen terminologian ajan tasalla, arvioi puolestaan Turun yliopiston suomen kielen professori Annekatrin Kaivapalu. Hän on viimeisen vuoden aikana julkaissut sekä englanniksi, viroksi ja suomeksi tieteellisiä artikkeleita.

Suomenkielisen terminologian säilyttämiseksi on luotu Tieteen termipankki (www.tieteentermipankki.fi), jota eri alojen tutkijat voivat täydentää.

[Näin oli lausuttu Ylen sivuilla 14.3.2018 julkaistussa Markku Sandellin kirjoittamassa artikkelissa Suomi on myös tieteen kieli – Haluammeko, että suomen kieli kutistuu arkielämän kieleksi, jolla ei voida keskustella tieteen sisällöistä?.]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti